Vihreiden talousarviopuheenvuoro vuodelle 2016

Tässäpä tämänpäiväinen puheeni valtuustossa. Sen verran nostan omaa häntääni, että eräs pitkäaikainen valtuutettu kehui tätä parhaaksi kuulemakseen talousarviopuheenvuoroksi ja useampi mainitsi miettivänsä puolueen vaihtamista vihreämpään...no, häntä alas taas, mutta provokaationi taisi toimia toivomallani tavalla. Tässä siis puhe.

(Ai niin, tuo lisäys aurinkopaneeleista meni läpi, joten energiavallankumous jatkuu...)

Vihreiden valtuustoryhmän talousarviopuheenvuoro
7.12.2015

Arvoisat puheenjohtaja, valtuutetut sekä muut läsnäolijat.

”Mutta niin muuttuu mailma; silloin kuin nyljetty orava, nyt mahdut hädintuskin tähän samaan hännystakkiin; niin muuttuu mailma, Eskoni.”
Näin kirjoitti Aleksis Kivi Nummisuutareissa. Ja niin on maailma muuttunut.

Arvoisat kuulijat, puheeni tänä vuonna on provokaatio. Sisällöltään se on samansuuntainen kuin jokin aika sitten rakennemuutostyöryhmässä pitämäni puheenvuoro. Vähemmin kirosanoin ja jäsennellymmin lausein, toivottavasti. Mutta silti, provokaatio, ja tulkoon semmoisena käsitellyksi.

Suomen nykyinen säästämisen ja sopeuttamisen linja on vain lisännyt lainanottoa. Herääkin kysymys: onko sopeuttaminen oikea tie? Tätä kysyvät lisäkseni osaavammatkin ihmiset, ne Juha Sipilän mainitsemat kaiken maailman dosentit. Jopa Kansainvälisen valuuttarahaston ekonomistit tunnustavat, että leikkauspolitiikan noudattaminen taantuman aikana on taloudellisesta näkökulmasta naurettavaa ja vahingollista.
Larry Summers, Harvardin yliopiston taloustieteen professori, puolestaan kysyy että ellei silloin kun laina on lähes ilmaista ja työttömiä enemmän kuin koskaan ole aika korjata rapistuvaa lentokenttää, niin milloin se sitten olisi.

Jos kaupunkimme suurin yksityinen työllistäjä maksaisi yhteisöveronsa Suomeen, tilanteemme olisi valoisampi. Jos työssäkäyvät maksaisivat kunnallisveronsa työskentelykuntaan, verotulomme kasvaisivat merkittävästi. Mutta tässä lypsylehmän asemassamme velanotto tuntuu ainoalta vaihtoehdolta elinvoiman lisäämiseksi, niin kauan kuin lainaa voi saada, ja vieläpä halvalla. Kemin korkeakorkoisempia vanhoja lainoja on erääntymässä, nyt otettavien lainojen kiinteätkin korot ovat erittäin matalat.
Tuleeko Kemin seurata maamme hallituksen huonoa esimerkkiä ja kaivella rahat kaikkein pienimmistä taskuista? Mitä jos ottaisimmekin niin paljon lainaa kuin pankit vain suostuvat antamaan, investoisimme niihin kohteisiin, jotka investointia kaipaavat ja vielä vähän päälle? Panostaisimme vielä enemmän matkailun kehittämiseen ja kulttuurin tukemiseen. Kotouttaisimme turvapaikanhakijat ja sitouttaisimme heidät osaksi kaupunkiamme, kemiläisiksi. Loisimme työpaikkoja ensin rakennusalalle ja sitten rakennettuihin kohteisiin. Tekisimme Kemistä houkuttelevan työntekijöille, helpottaisimme lapsiperheiden arkea esimerkiksi päivähoitomaksujen osalta, laittaisimme päivähoidon ja perusopetuksen tilat kuntoon tasapuolisesti.Investoisimme vanhuksiin. Loisimme aktiviteetteja, rakentaisimme vanhainkoteja ja palvelutaloja, hyppäisimme mukaan bisnekseen jossa yksityiset nyt porskuttavat. Tekisimme Kemistä houkuttelevan myös eläkeikäisille paluumuuttajille.
Pitäisimme hirveätä huutoa paperiteollisuuden pohjalta syntyneestä osaamisesta seudulla. Vääntäisimme itsemme mukaan biopolttoaineteollisuuteen. Investoisimme biokaasutehtaaseen yhdessä alan yrittäjien kanssa ja tekisimme Kemistä energiaomavaraisen biokaasun, biopolttoaineiden, aurinko- ja tuulivoiman yhteisvaikutuksella. Entä sitten, kun lasku erääntyisi maksettavaksi? Toivon mukaan olisimme houkutelleet lisää laskunmaksajia seudulle. Toivon mukaan naapurikunnatkin olisivat vihdoin tajunneet Kemin houkuttavuuden ja liittyneet kanssamme yhteen nauttimaan eduista ja maksamaan kuluja. Raha tulisi rahan luo.Jos näin ei kävisikään, meillä saattaisi olla enemmän velkaa kuin pystymme koskaan maksamaan, mutta ainakin meillä olisi kaupungin infrastruktuuri kunnossa vuosikymmeniksi eteenpäin. Sen näivettäminen olisikin jo paljon hankalampaa kuin nykytilanteesta aloittaminen.
Arvoisat kuulijat, Kemi on Suomen ainut kaupunki, jossa Vasemmistoliitolla on suurin valtuustoryhmä. Pitäisikö tämän näkyä myös Kemin investointi – ja talouslinjauksissa? Viime eduskuntavaalien aikaanhan Vasemmistoliitto oli ainoa puolue, joka ei kannattanut sopeuttamista, vaan elvyttämistä, rohkeaa lainanottoa ja investointia. Investoinnin pääkohteista lueteltiin mm. huonokuntoisten kiinteistöjen kunnostus, uusiutuvan energian suosiminen ja joukkoliikenteen kehittäminen. Kaikki nämä löytyvät kaupunkimme tarvelistalta ja valtuustoaloitteita aiheista on esitetty. Elinvoimainen kaupunki houkuttelee, niin sijoittajia, matkailijoita kuin yrittäjiäkin. Asukkaiden hyvinvointi lisääntyy, miellyttävä ja eloisa asuinympäristö aktivoi, vähentää syrjäytymistä, ennakkoluuloja ja työttömyyttä.

Tämä oli provokaatio, kuten sanoin.

Uusi kuntalaki vaatii maltillista kuntatalouden vakauden varmistamista.
Strategisten päämääriemme rajoissa rohkea lainanotto on tällä hetkellä pannassa. Investointeja ei saa tehdä lainarahalla, elleivät ne ole tuottavia. Mutta strategioita voi muuttaa, ja tuottavuutta määritellä monella tavalla.
Rohkeutta peräänkuulutetaan, mutta silti on helppo piiloutua ylhäältä saneltujen pakotteiden taakse, kokeilematta kepillä jäätä, menemättä tulta päin.
Vaikka puhummekin nyt ensi vuoden talousarviosta, visioissa ollaan menossa vuodessa 2025. On syytä kysyä, sopiiko maltillinen investointi yhteen kauaskatseisen,   elinvoimaisuuteen ja luovuuteen panostavan strategian kanssa.

Jos minulta kysytään, haluanko jättää tuleville kemiläisille sukupolville infrastruktuuriltaan hyväkuntoisen, elinvoimaisen mutta velkataakkaisen vai rappeutuvan mutta – kenties - vähävelkaisen kaupungin, vastaukseni on selvä.

Arvon valtuutetut, kaiken tämän jälkeen Vihreä valtuustoryhmä on valmis hyväksymään ensi vuoden talousarvion - pienellä lisäyksellä. Toivottavasti asiantuntevilla vastuuhenkilöillä on ollut rohkeutta jo valmiiksi arvioida menot realistisesti ja yllättäviin kustannuksiin varautuen, ettemme ole jälleen puolen vuoden päästä tilanteessa, jossa arvio onkin ollut pahasti alakanttiin ja ylityksiä puolustellaan pakollisina ja lain sanelemina.
Esitämme, että talousarvion sivulle 21, ensimmäisille riville tehdään lisäys "kaupungintalon peruskorjauksen ja aurinkopaneelien kaupungintalon katolle asentamisen hankesuunnitteluun 50 000". Jatkossa on hyvä ottaa huomioon, että aurinkoenergia on tuottava investointi, johon voi panostaa lainarahalla talousstrategiaa kunnioittaen. ELY-keskukselta aurinkoenergiahankkeelle voi hakea tukea jopa 30 % sen kustannuksista.

Ensi vuonna toivottavasti tapahtuvan päätöksentekokoneistomme rakennemuutoksen yhteydessä on syytä keskustella siitä, tulisiko sote-uudistuksenkin myötä uusien haasteiden edessä olevan kaupunkimme muuttaa talousstrategiaansa ja olla todella se rohkea, luova ja elinvoimainen Kemi, mistä haaveilemme.

Mailma muuttuu, Eskoni. Meidän on uskallettava muuttua sen mukana. 

Kiitos.

Matkakorvausten poistaminen luottamushenkilöiltä.

Kemin sisällä ei - ainakaan ennen mahdollisia kuntaliitoksia - kovin pitkiä välimatkoja ole. Rytikarin ja Ajoksen perukoilta sentään tulee jo jonkinlainen reissu, mutta suurin osa valtuutetuista ja muista luottamushenkilöistä asuu vähintään kevyen pyöräilymatkan päässä keskustasta.
Siksipä seuraava aloite, joka on Liisa Virtasen peruja tämäkin eli Torniosta napattu. Vähän sitä retusoin ja silti jotkut valtuutetut ymmärsivät väärin ja luulivat minun puuttuvan koululaisten matkakorvauksiin. Ei suinkaan, koulumatkat ovat tässä vain verrokkina ja tuo viisi kilometriä tuntuu ihan hyvältä hyötyliikuntarajalta. Eli aloite, jonka jätin viime valtuustoon eli  13.4.2015:

Vihreiden valtuustoryhmän aloite:

Luottamustoimissa toimivien matkakulukorvaukset poistettava alle viiden kilometrin matkoilta

Koululaisten on kuljettava alle viiden kilometrin koulumatkat omin voimin tai omakustanteisesti, ellei korvaukseen ole erityisiä perusteita.

Tämän vuoksi ehdotamme, ettei myöskään Kemin kaupungin luottamustoimissa toimivien matkakuluja korvata alle 5 kilometrin matkoilla. Tavoitteena on sama kuin koululaisilla; fyysisen kunnon ylläpito, rahan säästö ja ympäristön huomioiminen siirtymällä pyöräilyyn ja kävelyyn. Säästyvän pienen rahasumman voi käyttää vaikkapa koululaisten liikenneturvallisuuden parantamiseen.



Allekirjoittajia 24.

Biopolttoainealoite

Tämä laitettu sisään nyt maanantain valtuustossa eli 13.4.2015. Olin niin innoissani pitämässä aloitetta kierrolla kollegojen keskuudessa, että lopulta unohdin ITSE allekirjoittaa tämän - no, sen käyn tekemässä tänään. Mutta mukavaa on se, ettei aivan joutavia jorise, ilmeisesti, kun kerran muillekin kelpaa...

Vihreiden valtuustoryhmän aloite: Kaupungin ajoneuvohankinnoissa suosittava biopolttoaineita

Eu:n tavoitteiden mukaan biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoaineista tulee olla vähintään 10% vuonna 2020 ja 25% vuonna 2030.

Kaupungin tulevissa ajoneuvohankinnoissa tulee ottaa huomioon kestävää kehitystä tukevat ja kotimaiset käyttövoimamuodot.

Etenkin henkilöautojen puolella tulee suosia ekologisempia vaihtoehtoja.

Ensimmäisen askeleen voi ottaa ns. flexifuel – autoilla. Tällainen auto toimii kahdella vaihtoehtoisella polttoaineella, korkeaseosetanolilla (bioetanoli) tai bensiinillä. Kemistä löytyy jo tankkauspiste bioetanolille.

Bioetanoli valmistetaan Suomessa leipomojätteestä, joka muutoin menisi hukkaan. Sen hinta on n. 1 €/litra, ja vaikka kulutus on n.25%  korkeampi kuin bensiinin, tämän hiilidioksidineutraalin polttoaineen käytöstä koituu rahallistakin säästöä. Flexifuel – moottorilla varustetun auton hinta on sama kuin vastaavan bensiiinikäyttöisen.

Kunhan Kemin seudulle asti rantautuu biokaasun tankkausasema, tulisi tätäkin käyttövoimaa harkita. Useiden autonvalmistajien valikoimasta löytyy bi-fuel –malli eli sekä bensiinillä että biokaasulla toimiva. Myös biokaasun käyttö vähentää kustannuksia.

Biokaasun tuotantoon käy lähes kaikki biohajoava materiaali – teoriassa Kemi voisi saada siis biokaasun raaka-aineet biojätteistä ja puhdistamolietteistä ja muuttua tässä suhteessa täysin omavaraiseksi. Ehkä jonakin päivänä käy vielä niinkin, mutta tässä vaiheessa jäänemme odottamaan biokaasun tankkausasemaa. Biokaasun tankkauspaikkoja on tällä hetkellä Suomessa 24, mutta ne ovat kaikki vielä etelässä. Kehitys on kuitenkin nopeaa. Esimerkiksi länsinaapurissamme asemia ja näin ollen kaasuautojakin on jo huomattavasti enemmän.

Myös sähköautojen suhteen kehitys on nopeaa ja sähköautojen toimintasäde sekä toimivuus kylmissäkin olosuhteissa ovat parantuneet vuosi vuodelta.  Kemin Energia Oy:n tulisi tutkia latauspisteen perustamisen mahdollisuuksia esim. kaupungintalon läheisyyteen, joka mahdollistaisi sähköautojen hankinnan niin kaupungin kuin yksityiseenkin käyttöön. Latauspisteen pr-arvokin on kaupungille huomattava.

Talousarviopuheenvuoro joulukuu 2014

Tämän nyt vielä voin tähän laittaa, kun löytyi helposti, eli puheenvuoroni joulukuun 2014 talousarviovaltuustossa. Mainittakoon, että saimme nuo penäämäni tabletit vastikään. Turhan paperin paino - ja jakokustannuket tulevat siis jatkossa vähenemään radikaalisti.

Vihreiden valtuustoryhmän puheenvuoro talousarviosta
8.12.2014
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muu väki.
Haluan kiittää kaikkia talousarvion laadintaan osallistuneita. Minulla ei ole epäilystäkään, etteikö jokainen puhaltaisi yhteiseen hiileen niin virkamies – kuin päättäjätasollakin pinnalla pysyttelevän Kemin hyväksi.
Perheemme muutti Kemiin reilut seitsemän vuotta sitten, vähän ennen yhä jatkuvan taloustaantuman alkua. Hyppy tuntemattomaan osoittautui onnistuneeksi: Kemi ja kemiläiset ottivat meidät avosylin vastaan.
Muun muassa lapsemme päivähoito järjestyi hienosti ja Kemi kannusti hankkimaan lisää jälkikasvua syntymälahjoin ja lupauksin, että hoitomaksut perittäisiin vain yhdestä lapsesta. Toinen lapsemme pääsi ryhmäpäiväkotiin, jossa kaikki pienen yksikön edut kulminoituivat.
Jos muuttaisimme tänä päivänä Kemiin, jonka yhtenä strategisena tavoitteena on nuorten ja työikäisten – eli monesti käytännössä lapsiperheiden – houkuttelu seudulle, saisimme maksaa jokaisesta lapsesta ja törmäisimme hyvin joustamattomaan hoitomaksusysteemiin. Ryhmäpäiväkoteja ei enää ole. Hoidon laatu ja työmoraali ovat korkealla – ainakin vuoropäiväkodissamme - vaikka eläköitymisen myötä päiväkodilla ei ole enää omaa johtajaa ja kaikenlainen ”tehostaminen” vie työtunteja itse lastenhoidosta.
Uskoisin, että tilanteeseen tulee helpotusta vuonna 2016, kun Kivikon uusi päiväkoti on täydessä toiminnassa ja tuntiperusteinen päivähoitolaskutus tuo oikeudenmukaisuutta hoitomaksuihin. Sähköisen asiointi toivottavasti vapauttaa henkilökuntaa päätehtäviinsä. Vielä syntymätön poikamme pääseekin heti tuoreeltaan näiden parannusten koekaniiniksi.
Valtuuston asettamia strategisia tavoitteita ensi vuodelle ovat myös ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen ja palveluiden saatavuuden turvaaminen. Tähän liittyen lainaan Kemin ainutta koulupsykologia Anna Kyröä, joka pari päivää sitten totesi, että oppilas – ja opiskelijahuoltolain hengen ja kirjaimen noudattamiseksi koulupsykologeja pitäisi Kemin kokoisessa kaupungissa olla vähintään nelinkertainen määrä. Koulupsykologi ja –kuraattoripalveluiden riittävyyden varmistaminen onkin toivottavasti keskiössä, kun koulutuspuolella ensi vuoden rekrytointi painottuu erityisosaajiin.
Jungonkadulle on alkukeväästä aukeamassa uusi hoivakoti. Tämä parikymmentä työpaikkaa luova yksityinen hanke on hyvä päänavaus. Tiedämme Kemin väestöpohjan olevan vanhenemaan päin. Kenties tässä onkin meille tulevaisuuden haasteen sijasta mahdollisuus: reagoimalla ajoissa sekä yksityisellä että kunnallisella sektorilla voimme pitää huolen siitä, että ikäihmisten palvelut ovat turvatut, jopa siinä määrin, että houkuttelemme kaupunkiin uusia iäkkäitä asukkaita viettämään aktiivisia eläkepäiviään. Positiivisena sivuvaikutuksena syntyy työpaikkoja, kuten Jungonkadun esimerkki jo todistaa. Muistamme toki kaikki valtuutettu Ekorren usein toistaman faktan – eläkeläiset ovat kuuliaisia veronmaksajia ja kotikaupunkinsa palvelujen kiitollisia käyttäjiä.
Nämä kolme esimerkkiä vauvasta vaariin, päiväkodista hoivakotiin, halusin nostaa esiin, koska ne ovat kunnan luontevia perustehtäviä. Raskaiden sote-velvollisuuksien siirtyessä pian toisiin käsiin vapautuu voimia keskittää tarmomme muihin toimiin. Kuten kaupunginjohtaja totesi, meiltä vaaditaan uudistumiskykyä ja –valmiutta.
Extremis malis extrema remedia – kovat ajat, kovat lääkkeet. Kemi joutuu nostamaan veroprosenttiaan puoli prosenttiyksikköä. Kuten jo edellisessä valtuuston kokouksessa totesin, paineet verojen nostoon vielä tästäkin lähivuosina ovat kovat, ja valtuustoryhmämme olisi ollut valmis kovempaankin korotukseen nyt, ennaltaehkäisevästi. Valtiovarainministeriö arvioi Kemin veroprosentin olevan vuonna 2021 huimat 23,9. Sote-uudistuksen kasvava rahoitusosuus ja valtionosuusuudistus kirpaisevat. Voi olla, että väistämättä toteutuvilla kuntaliitoksilla veronkorotusten paine saadaan pienemmäksi. Kemissä käydään lähikunnista töissä huomattavasti enemmän kuin täältä mennään muualle, joten kuntaliitosten voisi olettaa tarkoittavan myös verotulojen demokraattisempaa jakautumista koko alueen hyväksi.
Vihreä valtuustoryhmä on valmis keskustelemaan talousarvion hyväksymisestä. Talousarvion yhteydessä käsiteltävistä asioista etenkin työllistymistä, vapaaehtoistyötä ja työmatkaturvallisuutta koskevat esitykset ovat linjassa Kemin strategisten arvojen kanssa ja sietävät tulla ainakin neuvotelluiksi osana talousarviota. Kirjastoautopalvelun korvaaminen on ilmeisen käymistilassa oleva asia, koska kaiken järjen mukaan vuonna 2016 tapahtuva lainausjärjestelmien yhdenmukaistaminen mahdollistaisi Keminmaan kirjastoauton reviirin laajentamisen Kemiinkin.
Mainittakoon, ettei Vihreä valtuustoryhmä tänäkään vuonna ole käyttänyt eikä aio käyttää heille budjettiin varattua ”puoluetukea”.
Ensi joulun alla meillä on taas edessämme vino pino paperia, joka kertoo tämän talousarvion onnistumisesta. Tai ehkä olemme jo ottaneet yhden uudistumisaskeleen pienenevällä hiilijalanjäljellä ja nuo pinot ovat muuttuneet tableteiksi.
Kiitos.

VAROITUS: nyt näitä tulee sitten monta putkeen.Ensiksi joukkoliikennealoite.

Bloggailuni on ollut säälittävää, jos olematonta voi edes sääliä. Nytpä aionkin ottaa sitten rysäyksellä taas homman haltuun. Seuraa siis joukko kirjoituksia - lähinnä aloitteita ja vastineita - joita on tullut tehtyä edellisen aktiivihetken jälkeen.

Täytynee aloittaa joukkoliikennealoitteella. Alkuperäinen aloite kuului tähän tapaan:



Aloite joukkoliikenteen kehittämisestä

Toimiva joukkoliikenne on kaikkien etu. Etuna se on suurin lapsille, nuorille ja kaikille niille, joilla ei ole terveydellisesti tai taloudellisesti mahdollista autoilla ja omistaa autoa. Toimiva joukkoliikenne tasoittaa eriarvoistumista ja avaa mahdollisuuksia osallistua sosiaalisiin tapahtumiin, harrastuksiin sekä lisää valinnan mahdollisuuksia elämään. Pienehköillä paikkakunnilla, kuten meillä Meri-Lapissa, on toimiva joukkoliikenne tarjolla lähinnä taajamissa asuville ja taajamissakin monien reittien ajot ovat harventuneet viime vuosina.
Tässä aloitteessa pyydetään kaupunkia selvittämäään yhdessä lähikuntien kanssa ne toimenpiteet, joita tarvitaan siirtymiseen maksuttomaan joukkoliikenteeseen peruskouluikäisille ja nuoremmille. Pieksämäellä on tehty kokeilu, jossa koululaiset ja nuoremmat saavat ilmaiset matkat kaupungin keskusalueella. (Lehtileike kokeilusta toimitetaan myöhemmin.) Kokeilu on ollut kaikin puolin onnistunut ja se laajenee taajaman ulkopuolelle. Puolessa vuodessa matkustajamäärät ovat melkein kaksinkertaistuneet, lipputulot eivät ole muuttuneet, koska uusia asiakasryhmiä, kuten lasten vanhempia, on tullut joukkoliikenteen käyttäjiksi. Suoria säästöjä on saavutettu, kun koululaisten tilausliikennettä on korvattu linjavuoroilla. Linjavuorot säilyvät paremmin, kun niillä on käyttäjiä. Uusi sukupolvi oppii joukkoliikenteen käyttäjiksi, mikä on sekä ekologinen että liikenneturvallinen asia.
Pyydämme Kemin kaupunkia yhdessä lähikuntien kanssa tutustumaan Pieksämäen malliin ja tekemään arvion sen toteuttamisesta Kemissä ja Meri-Lapissa.
Samainen aloite on tehty Tornion kaupungille valtuuston kokouksessa 25.8.2014.

Kemissä, 31.8.2014
 

Aloitteen allekirjoitti muistaakseni 32 valtuutettua. Ei tainnut edes kiertää kaikilla, joten suuren kannatuksen sai tämä idea, joka perustui Pieksämäen malliin ja jonka tällä Suomen kolkalla pani alulle Virtasen Liisa Tornion Vihreistä.

Rambollin asiantuntijalausunto tuli mukavalla vauhdilla eli asia oli käsittelyssä valtuustossa taas 23.3.2015. Tuo lausunto  
(http://keminwww.kemi.fi/d5web/kokous/20152887-22-2.PDF)
vain oli minusta luokattoman huono, joten kirjoitin sille vastineen, joka meni näin:

Vastine Rambollin edustajan lausuntoon

Kemissä 23.3.2015

Vaikka aloite joukkoliikenteen kehittämisestä nykymuodossaan ei enää ole relevantti, kun Meri-Lapin seudullinen joukkoliikenne päässee jatkossa suuremman sateenvarjon alle, haluaisimme silti kommentoida Ramboll Oy.n antamaa lausuntoa. Etenkin, kun aloitteen takana on enemmistö kahden alueen kaupungin valtuutetuista. Ilman tilanteen muuttumista jatkoaloite olisi seurannut ehdottomasti, nyt täytynee asiassa toimia toista reittiä.
Ramboll Oy on Suomen johtava yhdyskuntasuunnittelun asiantuntijayritys. Näin ollen voisi olettaa, että heidän kokemuksensa ja paneutumisensa annettuihin tehtäviin ovat myös huipputasoa. Rambollin edustajan lausunto kuitenkin sisältää turhan paljon mutu-tuntumaa, joka melkein alkaa näyttää periaatteelliselta idean vastustamiselta.
Pieksämäen mallissa kokeellinen maksuttomuus todellakin koski vain kolmea linjaa, samoin kuin tilanne olisi – ainakin alkuun – ollut Kemi-Torniossakin. Jostain pitää aloittaa, eikä mitään voi kokeilla, mikäli lähtökohtainen asenne on – Rambollin edustajaa lainatakseni – että kokeilu todettaisiin ”epäoikeudenmukaiseksi” tai ”tasa-arvoa heikentäväksi”. Samalla logiikalla koko Suomen pitäisi ehkä olla kateellisia pieksämäkeläisille juuri nyt, sillä – mihin raja sitten kuuluisi vetää?
On totta, että mikäli matkat tulisivat ilmaisiksi koko seutukunnan alle 16-vuotiaille, kyseessä olisi iso kohderyhmä. Mutta aivan yhtä hyvin kuin voidaan päätellä, että kyseessä olisi kallis menoerä, voidaan olettaa myös että muiden käyttäjäryhmien määrä lisääntyisi, pitkillä välimatkoilla jopa enemmän. Rambollin edustajan lausunnossa on myös asiavirhe: mikäli liikenne ostetaan yrittäjältä könttähinnalta, lipputulot eivät suinkaan jää yrittäjälle vaan tulevat tietenkin palvelun ostajalle.
Pieksämäen luvutkin puhuvat tämän puolesta: matkustajamäärät ovat kasvaneet 70 prosentilla, ja maksavia asiakkaita on 7 prosenttia enemmän kuin ennen. Eli joukkoliikennettä käytetään enemmän – mikä on joukkoliikenteen pääasiallinen tarkoitus – eivätkä siitä saadut tulot ole tippuneet.
Poimintoina muutamia muita mutu-lauseita lausunnosta ja niihin vastineet:
Ramboll: Nuorille tarjottava maksuttomuus totuttaisi olemaan maksamatta
joukkoliikenteessä.
Pieksämäki: Ysiluokkalaiset ovat kertoneet tottuneensa käyttämään
joukkoliikennettä ja aikovat hankkia ensi talvena kuukausilipun.
Ramboll: Maksuttomuus voisi johtaa tarpeettomaan joukkoliikennevälineissä
oleskeluun erityisesti ilta- ja viikonloppuliikenteessä.
Pieksämäki: Ilkivaltaa ja häiriökäyttäytymistä ei ole esiintynyt. Turhan perästä ei
ole ajeltu.
Ramboll: Nuorten hyötyliikunta on muutenkin vähentynyt, maksuton
joukkoliikenne vähentäisi (hyötyliikuntaa).
Vastine: Tutkimusten mukaan joukkoliikenteen käyttäjillä on
keskimäärin yksityisautoilijoita parempi kunto.
Toivommekin, että asiaan perehdytään uudemman kerran, kunhan kuviot seudullisen joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen suhteen ovat kunnossa, ja tällä kertaa ilman konditionaaleja.


Pyysin demarikollegaa lukemaan vastineeni (Kiitos Pirita) koska itse olin sairaana. Kemin päätös olikin - ehkä edes pikkuisen minunkin ansiosta - että tulevalle joukkoliikenteen toimivaltaiselle viranomaiselle esitetään Pieksämäen mallin käyttöönottoa alueellamme.

Saapa nähdä, miten käy !!

Nyt on kello niin paljon, että jatkan tämän blogisuman purkamista huomenna. Tänään - tai siis eilen, kello on jo sen verran paljon - päätimme harvinaisen yksimielisesti valtuustossa olla täysillä kuntaliitosten puolella, mutta Keminmaassa tilanne olikin sitten toinen. Saa nähdä, miten homma etenee.
Mutta lupaan palata asiaan heti huomenna. Eli siis tänään.

Paitsi jos olen synnytyssalissa. Kolmannen poikamme laskettu aika lähenee... 

Surkean valtuutetun pitkä jorina

Tämä bloggaus – jolla rikon aivan liian pitkän hiljaisuuden tällä osastolla – sai kipinänsä valtuustokollegan fb-päivityksestä. Kollega Hyötylä pohti siinä valtuuston nenäpäivätempauksen joutavuutta – siis miksi kekkaloimme nenä päässä muuten kuin kilvenkiillotussyistä, jotka eivät auta

a)      ketään ulkomailla eikä

b)      ketään varsinkaan Kemissä.

Aivan hyvä pointti. Asiaa retosteltiin jo päivityksen ryydittämässä pitkässä keskustelussa, joten en mene siihen enää sen enempää. Ehkä yhteenvetona siitä konsensus oli että nenä päässä voi tehdä hyväntekeväisyyttä siinä missä ilmankin, mutta juuri nyt valtuutettujen pitäisi todella tarkkaan keskittyä kaupungin yllättävään talouskäänteeseen – vuoden tulos näyttäisi kääntyvän usean mukiinmenevän vuoden jälkeen kolme miljoonaa miinukselle. Eivätkä siinä punanenät auta.

Siitä pääsenkin tämänkertaisen jaaritukseni otsikkoon.

Olen maailman huonoin valtuutettu.

Eräs Piritan päivitystä ansiokkaasti kommentoinut kuntalainen muistutti minua jälleen siitä, kuinka suuri ja monisäikeinen vastuu ylintä päätäntävaltaa kunnassa käyttävällä kunnanvaltuustolla on.

Päätöksiä pitää tehdä niin kuntakonsernin toiminnasta, talouden keskeisistä tavoitteista ja perusteista, kunnan palveluista, päättää tilinpäätöksestä ym…

Suurin osa valtuuston tehtävistä pyörii siis kuntatalouden ympärillä. Ja jos talous pettää – kuten tällä hetkellä enemmän tai vähemmän joka kunnassa – myös syyttävä sormi osoittaa valtuutettuihin.

Olen huono valtuutettu, koska tilausmuutoksista alijäämäennusteen johdosta en osaa paljon kommentoida. Valtuuston käsittelyyn kaupunginhallituksen hyviksi näkemät toimet tulevat 27.10. ja uskoisin kaupunginjohtajan ehdotukset menojen leikkauksista ja tulojen mahdollisista lisäyksistä menevän läpi valtuustossakin. Nyt pitää sitten eri yksiköiden miettiä nipistyksiä, halusivat tai eivät. Mistä alijäämä johtuu? Huonosta valmistautumisesta? Ei kai. Taantuma varmaan yllätti jopa varovasti siihen varautuneen Kemin. Kulttuurikeskuksen tulipalo teki ison, yllättävän loven budjettiin. Tuloja sieltä sun täältä on tullut odotettua vähemmän. Tarve leikkauksille ja kunnallisveron nostamiselle ensi vuonna kasvaa. Pelastaako Kemin, Meri-Lapin tai edes koko Suomen taloutta pitkässä juoksussa mikään vai onko tämä vain hidasta näivettymistä? Olemme kaikki suhdanteiden armoilla ja ilmeisesti se kirpaisee eniten kuntatasolla. Tämä on nyt aivan omaa mutu-jorinaani, mutta pelkään eniten sitä, että säästämme itsemme kuoliaiksi emmekä uskalla enää yrittää, investoida tai pitää edes säällisellä tasolla palveluita.
Saa nähdä, miten käy kun sote-uudistus vie sotepäätökset ja sotebudjetit kauas Kemistä, muualla päätettäviksi, ja miten vaikuttavat kuntaliitokset. Elämme omituisia aikoja. Tämä vuosi joka tapauksessa puraisee kaupungin taloutta kankkuun, enkä minä osaa sanoa, voisiko jotain tehdä nykyistä paremmin.

Kuntalehden mukaan valtionosuusleikkaukset aiheuttavat tulevina vuosina vahvat paineet kunnallisverojen tuntuvaan korotukseen. Kuntalehden laskelmien mukaan Kemin pitäisi nostaa veroa nykyisestä 20,75%:sta 23,05:een vuonna 2016 saadakseen tulot pysymään menojen tasolla – ja mikäli halajamme yhtään lyhentää kaupungin ottamia lainoja, olisi syytä nostaa jopa pari kymmenystä lisää.

Verot siis kohoaisivat reilun pari prosenttiyksikköä. Naapurissa Keminmaalla korotuspaine on jo yli neljä prosenttiyksikköä, Simossa lähes yhtä paljon, Torniossa vähän vähemmän kuin meillä, mutta kohoaisivat silti.

Laskelmassa ei näy, miten kuntien yhdistäminen asiaan vaikuttaisi, mutta olettaa sopii, että palvelujen uudelleenjärjestelyn kautta menot vähenevät jolloin veroprosenttikaan ei niin paljoa joudu kompensoimaan.

Siinä kylmiä lukuja. Mutta nyt siihen huonouteen.

Itselleni kunnanvaltuutetun työ on moraalista työtä, arvoperusteista. Ja nyt en puhu rahasta, vaikkei sitä enää voi saada irralleen mistään. Omat päätökseni teen arvojeni perusteella. Varsin usea minua äänestänyt varmasti tiesi sen. Vai kuvitteliko joku todella, että kaltaiseni teatterivenkula tietäisi, miten rahaa säästetään?

Tuskinpa.

Korostan tuota arvoperusteisuutta, koska ilmeisen moni olettaa kaikkien valtuutettujen olevan talouseksperttejä, jotka osaavat sanoa, kuinka talous saadaan tasapainoon.

Voin sanoa ihan suoraan, ettei minulla ole siitä hajuakaan, eikä yhtään järkevää ehdotusta moiseen. Veroprosentin korotukseen on paineita, mutta mistä enää voi säästää? Mistä voi säästää, kun tuntuu, että rahantarve kaupungilla on valtaisa edes nykytilanteen säilyttämiseksi? Koulut homehtuvat, teiden kunto rapautuu, vanheneva väestöpohja vaatii yhä lisää hoivapalveluja, sairaalaa uhkaa näivettyminen mikäli synnytysosasto ahnaasta taistelusta huolimatta Kemistä katoaa…

Anteeksi. Minä keksin vain, mihin rahaa tulisi käyttää. Hirveän vähän, mistä sitä tulisi leikata. Valtuustoaikana olen lähinnä urputtanut varsin pienistä turhakemenoista, kuten valtuutetuille kaupungin maksamista puoluetuista, joihin tuli sentään pieni parannus. Edelleen olisin siinä asiassa totaalipoiston kannalla, vaikka puhutaankin vain joistakin kymmenistä tuhansista euroista vuositasolla.

Olen tehnyt aloitteen pysäköintipaikkojen lisäämisestä Syväkankaan terveysasemalle, ja vaikka se olikin hyvä aloite käytännön tasolla – sehän meni läpikin ja tilanne koheni jonkin verran – niin ei se rahaa säästänyt, jos ei vaatinutkaan, kun meni Teknisen toimen budjetista.

Tänä syksynä teimme yhdessä torniolaisen kollegani Liisa Virtasen kanssa aloitteen joukkoliikenteen maksuttomuudesta lapsille ja kouluikäisille. Pieksämäen seudulla asiaa on kokeiltu, ja vaikka tästä ei ole paljoa lisätuloja bussifirmoille tullut, niin bussien käyttö on lisääntynyt ja myös vanhemmat ovat siirtyneet käyttämään julkisia kulkuvälineitä. Eli tulopuolella tulos on vielä plus miinus nolla, mutta käyttö on lisääntynyt, omat autot jääneet useammin talliin ja uusi sukupolvi on tottunut julkisiin kulkuvälineisiin jatkaen helpommin niiden käyttöä vielä aikuisiälläkin. Kaikin puolin siis voitokas kokeilu, jonka soisi toteutuvan Meri-Lapissakin.

Mutta eivät vaikuta Kemin alijäämään nämäkään.

Itse luotan kemiläisten virkamiesten osaamiseen. Heille, asiaansa vihkiytyneille ja koulutetuille ammattilaiselle, maksetaan siitä, että he laativat mahdollisimman hyvän talousarvion kaupungillemme, mahdollisiin muutoksiin varautuen. Mitä syytä heillä olisi tehdä työnsä huonosti? Me valtuutetut sitten tarkastamme heidän tekemänsä työn kykyjemme mukaan. Joillakin meistä on talousalan koulutusta tai vahvaa kokemusta, joillakin ei. Jokainen meistä katsoo kaikkia virkamiesten valmistelemia päätöksiä omien kokemusrilliemme lävitse. Omien arvojemme kautta. Suuremmissa valtuustoryhmissä katsantokantoja on monta, asiantuntijuutta laaja-alaisemmin ja keskustelu sitä kautta varmasti hedelmällisempää. Pienessä – etenkin tässä pienimmässä, yhden miehen ryhmässäni – ei tuota keskustelua paljoa voi syntyä. Meitä Vihreitä on koko Meri-Lapissa vain kourallinen, eikä yksikään meistä ole akateemisesti koulutettu talousnero. On teatterityöläistä, lääkäriä, maatalousyrittäjää, opettajaa, meitä kaikkia yhdistävät sama arvomaailma, jolle Vihreä liitto on ollut sopivin sateenvarjo. Kemissä meistä toimii niin harva, että monesti menen valtuuston kokouksiin mukanani vain oma jalostumaton mielipiteeni, jonka perustana ovat edustamani arvot, ei asiantuntijuus. Mutta sellaisena minut kai on edustamaan äänestetty, kaikkine puutteineni minuun on luotettu sen verran, ja puutteellisena aion jatkaakin.

Voin luvata, että jatkossa tulen olemaan aivan yhtä huono kuin tähänkin asti. Totta kai pyrin parhaani mukaan muodostamaan mielipiteen kaikista käsiteltävistä asioista, mutta lopulta säästän energiani piikit niihin asioihin, jotka minulle tuntuvat luonnollisimmilta. Niihin, joista jotain tiedän. Jotka ovat minulle arvokkaimpia. 

Surkeammaksi oman valtuutukseni tekee sekin, että kokoukset ovat maanantai-iltaisin. Usein, kuten nyt vaikka tänä maanantaina, kun ensi-ilta on vain muutaman päivän päässä, en edes pääse edustamaan valtuuttajiani. Onneksi sentään varavaltuutettuja on olemassa, ja jaamme hyvin pitkälti saman arvomaailman. 

Totaalista surkeuttani lisää sekin, että kaikista jaloista pyrkimyksistä ja lupauksista huolimatta en ole blogannut juuri yhtään ajatuksiani tänne. Monesti on ollut kyllä aikomus mutta mikähän siitä muka tekee niin ylitsepääsemättömän vaikeaa? Surkeaa, sanon minä.

Kertokaa minulle, mitä haluatte minun tekevän. Facebookissa, kommentoiden täällä blogissa, nykien hihasta kaupungilla. Minua ei pitäisi olla hankala löytää. Se on julkisen ammatin hyviä puolia.

- KH

P.S. Punanenistä vielä sen verran, että toisin kuin muille valtuutetuille, minulle klovninenä on liki pyhä asia ja tärkeä työkalu. Klovneriaa jonkin verran opiskellessani siitä tuli pelottavankin tehokas naamio, joka sai itsessä aikaan omituisia reaktioita, kun antautui nenän vietäväksi.

Sairaalaklovnin hommissa taas punanenästä on muodostunut toisenlainen ystävä, rajoja rikkova pieni mollukka, jonka onnistuu puhkoa ihmisten suojamuureja ja naksauttaa kantajansa kaikki aistit auki. Sellaisia ovat minulle sairaalan nenäpäivät, sukelluksia tuntemattomaan ja kohtaamisia ihmisten kanssa heidän ehdoillaan. Parhaita päiviä ovat ne.

P.P.S. Tämä ei ollut mikään vaalipuhe. Mutta jos haluatte äänestää vihreitä arvoja, niin äänestäkää Hietalan Kallea. Siinä on nuori mies, jolla on arvot kohdallaan.

P.P.P.S. Jaa, mitkä ovat tärkeimmät arvot minulle? Vastuu, vapaus ja välittäminen. Onnellisuuspolitiikka. Siksi olen Vihreä. http://www.vihreat.fi/files/liitto/Periaateohjelma2012.pdf

Junkohallista vielä

Vilkaisin juuri blogiani ja piti räpyttää silmiä useammankin kerran. Yli 1500 lukijaa - puolessa päivässä. Olen itse Keski-Suomessa kirjoittamassa näytelmää ja tällainen pörinä on siksi jäänyt huomaamatta.

Ilmeisesti Junkohalli on todella monen kemiläisen - ja lähialuelaisen - kiinnostuksen kohteena. Hyvä niin. Toivottavasti sama mielenkiinto ja aktiivisuus ryydittää meidät kaikki nopeasti eteenpäin kohti viisaita päätöksiä, jotka perustuvat päivitettyyn tietoon.
Eikä haittaisi yhtään, jos tuo aktiivisuus kanavoituisi sen myötä myös muihin seutukuntamme ja yhteisömme aidosti huolestuttaviin epäkohtiin. Veitsiluoto vähentää väkeä, Kemin työttömyysaste on jo ennestään korkea - saammeko kemiläisen työllistämismallin kukoistukseen? Kuinka tavoitamme ne nuoret, joita mikäänlainen liikunta ei kiinnosta, jotka ovat syrjäytyneet tai joille on vaarana käydä niin? Entä vanhukset - Kemin väestöpohja vanhenee koko ajan, mitä tehdään? Ja joko nyt uskallamme puhua kuntaliitoksista, koska jopa sitä kautta saisimme enemmän kaikupohjaa - no, vaikkapa Junkohallin rahoitukseen...
Korjasin jo aiempaa blogaustani sen verran, että FC-88 ei sentään ole Kemin suurin jalkapalloseura,vaikka merkittävä onkin. Ikäläisen Jukalle kiitos tiedoista.

Oikeastaan halusin vähän avata sitä infoa, jota ennen valtuuston kokousta sain vaihtoehtoisista mahdollisuuksista.
Kemin kaupunki on siis valmistellut liikuntapalveluiden kehittämiseen liittyvää esiselvityshanketta yhdessä Lapin yliopiston kanssa. Hankkeen tavoitteena on kaupungin liikuntapalveluiden kokonaisvaltainen tarkastelu ja kehittäminen. Saadun tuloksen pohjalta valmistellaan EU:n uudelle ohjelmakaudelle hankekokonaisuus, joka muodostuu investointiosiosta (tuki 50 %) ja kehittämisosiosta (tuki 80 %). Tämä siis nostaisi investointisummaa melkoisesti ja mahdollistaisi suuremmat suunnitelmat.
Selvitetään myös oy:n perustamista, joka vastaisi kaikkien liikuntapaikkojen ja tilojen toiminnasta ja ylläpidosta, selkeyttäen nykyistä kuviota. Liikuntapalvelut yhtenäistyisivät, kun olemassaolevat yhtiöt yhdistettäisiin ja toimintaan suunnattava rahoitus keskittyisi yhden sopimuksen piiriin, joka sisältäisi myös toimintaa ohjaavia ja kehittäviä elementtejä.
Jungon alueen kokonaisvaltainen kehittäminen - terveysliikuntapalvelut, tutkimus-, koulutus- sekä yritystoiminnan mahdollisuudet ovat EU-rahoitukselle otollisia. Jos tätä rahoitusta ei kuitenkaan näyttäisi tulevan, uusi yhtiö käyttäisi lainatakausta uuden jalkapallo(monitoimi)hallin rakentamiseen.
Näin halli olisi valmis syksyllä 2014.

Näin lyhyesti sitä suunnitelmaa, joka on vireillä. Minusta se kuulostaa liian houkuttelevalta hylättäväksi.

Enempää en osaa vielä kertoa, mutta niin teen, kun olen itse asiassa viisaampi.
En kuitenkaan käyttäisi itseäni tässä asiassa tiedonlähteenä, vaan niitä toimijoita ja valtuutettuja - sekä virkamiehiä- jotka ovat asian kanssa faktisesti tekemisissä.

Kiitoksia laajasta mielenkiinnosta. Tehdään parhaamme, enempään ei voi pystyä!

Teidän, Kimmo H


P.S. Pakko on kommentoida tuota omaa loppulausettani perheemme motolla: Parhaamme yritämme ja mihinkään se ei riitä :)