Tässäpä tämänpäiväinen puheeni valtuustossa. Sen verran nostan omaa häntääni, että eräs pitkäaikainen valtuutettu kehui tätä parhaaksi kuulemakseen talousarviopuheenvuoroksi ja useampi mainitsi miettivänsä puolueen vaihtamista vihreämpään...no, häntä alas taas, mutta provokaationi taisi toimia toivomallani tavalla. Tässä siis puhe.
(Ai niin, tuo lisäys aurinkopaneeleista meni läpi, joten energiavallankumous jatkuu...)
Vihreiden valtuustoryhmän talousarviopuheenvuoro
7.12.2015
Arvoisat puheenjohtaja, valtuutetut sekä muut läsnäolijat.
”Mutta niin muuttuu mailma; silloin kuin nyljetty orava, nyt mahdut
hädintuskin tähän samaan hännystakkiin; niin muuttuu mailma, Eskoni.”
Näin kirjoitti Aleksis Kivi Nummisuutareissa. Ja niin on maailma muuttunut.
Arvoisat kuulijat, puheeni tänä vuonna on provokaatio. Sisällöltään se
on samansuuntainen kuin jokin aika sitten rakennemuutostyöryhmässä
pitämäni puheenvuoro. Vähemmin kirosanoin ja jäsennellymmin lausein,
toivottavasti. Mutta silti, provokaatio, ja tulkoon semmoisena
käsitellyksi.
Suomen nykyinen säästämisen ja sopeuttamisen linja on vain lisännyt
lainanottoa. Herääkin kysymys: onko sopeuttaminen oikea tie? Tätä
kysyvät lisäkseni osaavammatkin ihmiset, ne Juha Sipilän mainitsemat
kaiken maailman dosentit. Jopa Kansainvälisen valuuttarahaston
ekonomistit tunnustavat, että leikkauspolitiikan noudattaminen taantuman
aikana on taloudellisesta näkökulmasta naurettavaa ja vahingollista.
Larry Summers, Harvardin yliopiston taloustieteen professori, puolestaan
kysyy että ellei silloin kun laina on lähes ilmaista ja työttömiä
enemmän kuin koskaan ole aika korjata rapistuvaa lentokenttää, niin
milloin se sitten olisi.
Jos kaupunkimme suurin yksityinen työllistäjä maksaisi yhteisöveronsa
Suomeen, tilanteemme olisi valoisampi. Jos työssäkäyvät maksaisivat
kunnallisveronsa työskentelykuntaan, verotulomme kasvaisivat
merkittävästi. Mutta tässä lypsylehmän asemassamme velanotto tuntuu
ainoalta vaihtoehdolta elinvoiman lisäämiseksi, niin kauan kuin lainaa
voi saada, ja vieläpä halvalla. Kemin korkeakorkoisempia vanhoja lainoja
on erääntymässä, nyt otettavien lainojen kiinteätkin korot ovat
erittäin matalat.
Tuleeko Kemin seurata maamme hallituksen huonoa esimerkkiä ja kaivella
rahat kaikkein pienimmistä taskuista? Mitä jos ottaisimmekin niin paljon
lainaa kuin pankit vain suostuvat antamaan, investoisimme niihin
kohteisiin, jotka investointia kaipaavat ja vielä vähän päälle?
Panostaisimme vielä enemmän matkailun kehittämiseen ja kulttuurin
tukemiseen. Kotouttaisimme turvapaikanhakijat ja sitouttaisimme heidät
osaksi kaupunkiamme, kemiläisiksi. Loisimme työpaikkoja ensin
rakennusalalle ja sitten rakennettuihin kohteisiin. Tekisimme Kemistä
houkuttelevan työntekijöille, helpottaisimme lapsiperheiden arkea
esimerkiksi päivähoitomaksujen osalta, laittaisimme päivähoidon ja
perusopetuksen tilat kuntoon tasapuolisesti.Investoisimme vanhuksiin.
Loisimme aktiviteetteja, rakentaisimme vanhainkoteja ja palvelutaloja,
hyppäisimme mukaan bisnekseen jossa yksityiset nyt porskuttavat.
Tekisimme Kemistä houkuttelevan myös eläkeikäisille paluumuuttajille.
Pitäisimme hirveätä huutoa paperiteollisuuden pohjalta syntyneestä
osaamisesta seudulla. Vääntäisimme itsemme mukaan
biopolttoaineteollisuuteen. Investoisimme biokaasutehtaaseen yhdessä
alan yrittäjien kanssa ja tekisimme Kemistä energiaomavaraisen
biokaasun, biopolttoaineiden, aurinko- ja tuulivoiman
yhteisvaikutuksella. Entä sitten, kun lasku erääntyisi maksettavaksi?
Toivon mukaan olisimme houkutelleet lisää laskunmaksajia seudulle.
Toivon mukaan naapurikunnatkin olisivat vihdoin tajunneet Kemin
houkuttavuuden ja liittyneet kanssamme yhteen nauttimaan eduista ja
maksamaan kuluja. Raha tulisi rahan luo.Jos näin ei kävisikään, meillä
saattaisi olla enemmän velkaa kuin pystymme koskaan maksamaan, mutta
ainakin meillä olisi kaupungin infrastruktuuri kunnossa vuosikymmeniksi
eteenpäin. Sen näivettäminen olisikin jo paljon hankalampaa kuin
nykytilanteesta aloittaminen.
Arvoisat kuulijat, Kemi on Suomen ainut kaupunki, jossa
Vasemmistoliitolla on suurin valtuustoryhmä. Pitäisikö tämän näkyä myös
Kemin investointi – ja talouslinjauksissa? Viime eduskuntavaalien
aikaanhan Vasemmistoliitto oli ainoa puolue, joka ei kannattanut
sopeuttamista, vaan elvyttämistä, rohkeaa lainanottoa ja investointia.
Investoinnin pääkohteista lueteltiin mm. huonokuntoisten kiinteistöjen
kunnostus, uusiutuvan energian suosiminen ja joukkoliikenteen
kehittäminen. Kaikki nämä löytyvät kaupunkimme tarvelistalta ja
valtuustoaloitteita aiheista on esitetty. Elinvoimainen kaupunki
houkuttelee, niin sijoittajia, matkailijoita kuin yrittäjiäkin.
Asukkaiden hyvinvointi lisääntyy, miellyttävä ja eloisa asuinympäristö
aktivoi, vähentää syrjäytymistä, ennakkoluuloja ja työttömyyttä.
Tämä oli provokaatio, kuten sanoin.
Uusi kuntalaki vaatii maltillista kuntatalouden vakauden varmistamista.
Strategisten päämääriemme rajoissa rohkea lainanotto on tällä hetkellä
pannassa. Investointeja ei saa tehdä lainarahalla, elleivät ne ole
tuottavia. Mutta strategioita voi muuttaa, ja tuottavuutta määritellä
monella tavalla.
Rohkeutta peräänkuulutetaan, mutta silti on helppo piiloutua ylhäältä
saneltujen pakotteiden taakse, kokeilematta kepillä jäätä, menemättä
tulta päin.
Vaikka puhummekin nyt ensi vuoden talousarviosta, visioissa ollaan
menossa vuodessa 2025. On syytä kysyä, sopiiko maltillinen investointi
yhteen kauaskatseisen, elinvoimaisuuteen ja luovuuteen panostavan
strategian kanssa.
Jos minulta kysytään, haluanko jättää tuleville kemiläisille
sukupolville infrastruktuuriltaan hyväkuntoisen, elinvoimaisen mutta
velkataakkaisen vai rappeutuvan mutta – kenties - vähävelkaisen
kaupungin, vastaukseni on selvä.
Arvon valtuutetut, kaiken tämän jälkeen Vihreä valtuustoryhmä on valmis
hyväksymään ensi vuoden talousarvion - pienellä lisäyksellä.
Toivottavasti asiantuntevilla vastuuhenkilöillä on ollut rohkeutta jo
valmiiksi arvioida menot realistisesti ja yllättäviin kustannuksiin
varautuen, ettemme ole jälleen puolen vuoden päästä tilanteessa, jossa
arvio onkin ollut pahasti alakanttiin ja ylityksiä puolustellaan
pakollisina ja lain sanelemina.
Esitämme, että talousarvion sivulle 21, ensimmäisille riville tehdään
lisäys "kaupungintalon peruskorjauksen ja aurinkopaneelien
kaupungintalon katolle asentamisen hankesuunnitteluun 50 000". Jatkossa
on hyvä ottaa huomioon, että aurinkoenergia on tuottava investointi,
johon voi panostaa lainarahalla talousstrategiaa kunnioittaen.
ELY-keskukselta aurinkoenergiahankkeelle voi hakea tukea jopa 30 % sen
kustannuksista.
Ensi vuonna toivottavasti tapahtuvan päätöksentekokoneistomme
rakennemuutoksen yhteydessä on syytä keskustella siitä, tulisiko
sote-uudistuksenkin myötä uusien haasteiden edessä olevan kaupunkimme
muuttaa talousstrategiaansa ja olla todella se rohkea, luova ja
elinvoimainen Kemi, mistä haaveilemme.
Mailma muuttuu, Eskoni. Meidän on uskallettava muuttua sen mukana.
Kiitos.
