maanantai 7. joulukuuta 2015

Vihreiden talousarviopuheenvuoro vuodelle 2016

Tässäpä tämänpäiväinen puheeni valtuustossa. Sen verran nostan omaa häntääni, että eräs pitkäaikainen valtuutettu kehui tätä parhaaksi kuulemakseen talousarviopuheenvuoroksi ja useampi mainitsi miettivänsä puolueen vaihtamista vihreämpään...no, häntä alas taas, mutta provokaationi taisi toimia toivomallani tavalla. Tässä siis puhe.

(Ai niin, tuo lisäys aurinkopaneeleista meni läpi, joten energiavallankumous jatkuu...)

Vihreiden valtuustoryhmän talousarviopuheenvuoro
7.12.2015

Arvoisat puheenjohtaja, valtuutetut sekä muut läsnäolijat.

”Mutta niin muuttuu mailma; silloin kuin nyljetty orava, nyt mahdut hädintuskin tähän samaan hännystakkiin; niin muuttuu mailma, Eskoni.”
Näin kirjoitti Aleksis Kivi Nummisuutareissa. Ja niin on maailma muuttunut.

Arvoisat kuulijat, puheeni tänä vuonna on provokaatio. Sisällöltään se on samansuuntainen kuin jokin aika sitten rakennemuutostyöryhmässä pitämäni puheenvuoro. Vähemmin kirosanoin ja jäsennellymmin lausein, toivottavasti. Mutta silti, provokaatio, ja tulkoon semmoisena käsitellyksi.

Suomen nykyinen säästämisen ja sopeuttamisen linja on vain lisännyt lainanottoa. Herääkin kysymys: onko sopeuttaminen oikea tie? Tätä kysyvät lisäkseni osaavammatkin ihmiset, ne Juha Sipilän mainitsemat kaiken maailman dosentit. Jopa Kansainvälisen valuuttarahaston ekonomistit tunnustavat, että leikkauspolitiikan noudattaminen taantuman aikana on taloudellisesta näkökulmasta naurettavaa ja vahingollista.
Larry Summers, Harvardin yliopiston taloustieteen professori, puolestaan kysyy että ellei silloin kun laina on lähes ilmaista ja työttömiä enemmän kuin koskaan ole aika korjata rapistuvaa lentokenttää, niin milloin se sitten olisi.

Jos kaupunkimme suurin yksityinen työllistäjä maksaisi yhteisöveronsa Suomeen, tilanteemme olisi valoisampi. Jos työssäkäyvät maksaisivat kunnallisveronsa työskentelykuntaan, verotulomme kasvaisivat merkittävästi. Mutta tässä lypsylehmän asemassamme velanotto tuntuu ainoalta vaihtoehdolta elinvoiman lisäämiseksi, niin kauan kuin lainaa voi saada, ja vieläpä halvalla. Kemin korkeakorkoisempia vanhoja lainoja on erääntymässä, nyt otettavien lainojen kiinteätkin korot ovat erittäin matalat.
Tuleeko Kemin seurata maamme hallituksen huonoa esimerkkiä ja kaivella rahat kaikkein pienimmistä taskuista? Mitä jos ottaisimmekin niin paljon lainaa kuin pankit vain suostuvat antamaan, investoisimme niihin kohteisiin, jotka investointia kaipaavat ja vielä vähän päälle? Panostaisimme vielä enemmän matkailun kehittämiseen ja kulttuurin tukemiseen. Kotouttaisimme turvapaikanhakijat ja sitouttaisimme heidät osaksi kaupunkiamme, kemiläisiksi. Loisimme työpaikkoja ensin rakennusalalle ja sitten rakennettuihin kohteisiin. Tekisimme Kemistä houkuttelevan työntekijöille, helpottaisimme lapsiperheiden arkea esimerkiksi päivähoitomaksujen osalta, laittaisimme päivähoidon ja perusopetuksen tilat kuntoon tasapuolisesti.Investoisimme vanhuksiin. Loisimme aktiviteetteja, rakentaisimme vanhainkoteja ja palvelutaloja, hyppäisimme mukaan bisnekseen jossa yksityiset nyt porskuttavat. Tekisimme Kemistä houkuttelevan myös eläkeikäisille paluumuuttajille.
Pitäisimme hirveätä huutoa paperiteollisuuden pohjalta syntyneestä osaamisesta seudulla. Vääntäisimme itsemme mukaan biopolttoaineteollisuuteen. Investoisimme biokaasutehtaaseen yhdessä alan yrittäjien kanssa ja tekisimme Kemistä energiaomavaraisen biokaasun, biopolttoaineiden, aurinko- ja tuulivoiman yhteisvaikutuksella. Entä sitten, kun lasku erääntyisi maksettavaksi? Toivon mukaan olisimme houkutelleet lisää laskunmaksajia seudulle. Toivon mukaan naapurikunnatkin olisivat vihdoin tajunneet Kemin houkuttavuuden ja liittyneet kanssamme yhteen nauttimaan eduista ja maksamaan kuluja. Raha tulisi rahan luo.Jos näin ei kävisikään, meillä saattaisi olla enemmän velkaa kuin pystymme koskaan maksamaan, mutta ainakin meillä olisi kaupungin infrastruktuuri kunnossa vuosikymmeniksi eteenpäin. Sen näivettäminen olisikin jo paljon hankalampaa kuin nykytilanteesta aloittaminen.
Arvoisat kuulijat, Kemi on Suomen ainut kaupunki, jossa Vasemmistoliitolla on suurin valtuustoryhmä. Pitäisikö tämän näkyä myös Kemin investointi – ja talouslinjauksissa? Viime eduskuntavaalien aikaanhan Vasemmistoliitto oli ainoa puolue, joka ei kannattanut sopeuttamista, vaan elvyttämistä, rohkeaa lainanottoa ja investointia. Investoinnin pääkohteista lueteltiin mm. huonokuntoisten kiinteistöjen kunnostus, uusiutuvan energian suosiminen ja joukkoliikenteen kehittäminen. Kaikki nämä löytyvät kaupunkimme tarvelistalta ja valtuustoaloitteita aiheista on esitetty. Elinvoimainen kaupunki houkuttelee, niin sijoittajia, matkailijoita kuin yrittäjiäkin. Asukkaiden hyvinvointi lisääntyy, miellyttävä ja eloisa asuinympäristö aktivoi, vähentää syrjäytymistä, ennakkoluuloja ja työttömyyttä.

Tämä oli provokaatio, kuten sanoin.

Uusi kuntalaki vaatii maltillista kuntatalouden vakauden varmistamista.
Strategisten päämääriemme rajoissa rohkea lainanotto on tällä hetkellä pannassa. Investointeja ei saa tehdä lainarahalla, elleivät ne ole tuottavia. Mutta strategioita voi muuttaa, ja tuottavuutta määritellä monella tavalla.
Rohkeutta peräänkuulutetaan, mutta silti on helppo piiloutua ylhäältä saneltujen pakotteiden taakse, kokeilematta kepillä jäätä, menemättä tulta päin.
Vaikka puhummekin nyt ensi vuoden talousarviosta, visioissa ollaan menossa vuodessa 2025. On syytä kysyä, sopiiko maltillinen investointi yhteen kauaskatseisen,   elinvoimaisuuteen ja luovuuteen panostavan strategian kanssa.

Jos minulta kysytään, haluanko jättää tuleville kemiläisille sukupolville infrastruktuuriltaan hyväkuntoisen, elinvoimaisen mutta velkataakkaisen vai rappeutuvan mutta – kenties - vähävelkaisen kaupungin, vastaukseni on selvä.

Arvon valtuutetut, kaiken tämän jälkeen Vihreä valtuustoryhmä on valmis hyväksymään ensi vuoden talousarvion - pienellä lisäyksellä. Toivottavasti asiantuntevilla vastuuhenkilöillä on ollut rohkeutta jo valmiiksi arvioida menot realistisesti ja yllättäviin kustannuksiin varautuen, ettemme ole jälleen puolen vuoden päästä tilanteessa, jossa arvio onkin ollut pahasti alakanttiin ja ylityksiä puolustellaan pakollisina ja lain sanelemina.
Esitämme, että talousarvion sivulle 21, ensimmäisille riville tehdään lisäys "kaupungintalon peruskorjauksen ja aurinkopaneelien kaupungintalon katolle asentamisen hankesuunnitteluun 50 000". Jatkossa on hyvä ottaa huomioon, että aurinkoenergia on tuottava investointi, johon voi panostaa lainarahalla talousstrategiaa kunnioittaen. ELY-keskukselta aurinkoenergiahankkeelle voi hakea tukea jopa 30 % sen kustannuksista.

Ensi vuonna toivottavasti tapahtuvan päätöksentekokoneistomme rakennemuutoksen yhteydessä on syytä keskustella siitä, tulisiko sote-uudistuksenkin myötä uusien haasteiden edessä olevan kaupunkimme muuttaa talousstrategiaansa ja olla todella se rohkea, luova ja elinvoimainen Kemi, mistä haaveilemme.

Mailma muuttuu, Eskoni. Meidän on uskallettava muuttua sen mukana. 

Kiitos.