Tässä vuotuinen talousarviopuheenvuoroni. Tällä kertaa oli välttämätöntä puhua teatterin puolesta, jonka määrärahaan kohdistettu leikkaus olisi johtanut mitä todennäköisimmin lomautuksiin (Joita kaupungin linjauksen mukaan soputustoimien ei tulisi aiheuttaa) ja valtionosuuden pienenemiseen. Valtuusto päätti, ainoana muutoksenaan talousarvioon, pienentää teatteriin kohdistuvaa leikkausta 70 000 eurolla.
Tämä, sekä koronan aiheuttamia lisäkustannuksia (tai enemminkin tulonmenetyksiä) ja uutta etätoimintaa avustava suora valtionavustus 55 000 euroa, pitänevät kemiläisen ammattiteatterin voimissaan. Jatkossa tulee varmasti uusia mielenkiintoisia haasteita: toivottavasti jopa positiivisia. Viittaan nyt muun muassa valtionosuusuudistukseen, johon palaan tuonnempana. Sen potentiaalista toki voi muun muassa lukea jotain vaikkapa tuoreehkosta maisterisopintojeni lopputyöstä, täältä:
https://www.theseus.fi/handle/10024/339501
Mainittakoon vielä, että Lapin Kansan ja Ylen uutisointi tästä aiheesta oli kovin erilaista: siinä missä Lapin Kansa halusi välttämättä otsikoida teatterin saaneen "lisärahaa", YLE puolestaan puhui "leikkauksen pienentämisestä." Arvostan tässä tapauksessa Ylen journalistiikan asiallisuutta kovasti, vaikka samaa asiaa molemmilla tarkoitetaankin.
* * *
Älä sovinnolla lähde siihen hyvään yöhön.
Raivoa, valon sammumista vastaan raivoa.
Arvoisat kuulijat,
tuo ote Dylan Thomasin runosta kannustaa meitä elämään täysillä loppuun asti, tai jopa loppua uhmaten. Tätä raivoa kaivataan nyt myös Kemiltä kaupunkina. Meillä on takanamme aivan erityislaatuinen ja monella tapaa raskas vuosi, mutta se ei saa lannistaa meitä, ei yksilöinä eikä yhteisönä. Vaikka on tarve sopeutua, meidän ei tule lähteä sovinnolla hyvään yöhön, näivettyä monien kaltaistemme sopeuttavien pikkukaupunkien joukossa pois kartalta.
Lähivuosina laitamme suuret odotukset Metsä Groupin investointipäätökselle rakentaa uusi biotuotetehdas vanhan tilalle. Kemi satsaa liki 12 miljoonaa Sahasaaren alueen katujärjestelyihin, jotka itsessään eivät kaupunkia tai kaupunkilaisia suuremmin hyödytä. Myöskään valmis tehdas ei tule työllistämään kuin sen 250 työntekijää minkä nytkin. Lappilaista metsää tulee – toivottavasti kestävän metsänhoidon periaattein – kaatumaan, mutta senkään hyöty ei liiemmin Kemille tule. Siksipä meidän on ennen kaikkea toivottava, että kun tehtaan rakennusvaiheessa kaupunkiimme pariksi vuodeksi saapuu lisää ihmisiä, he voivat palvelujen, viihtyisyyden ja omalaatuisuuden innoittamina jäädä tänne vielä urakan valmistuttuakin.
Minkä tahansa kaupungin, ja uskallanpa jopa väittää, että etenkin Kemin, vahvuuksia ja omalaatuisuuden tekijöitä ovat sen historia ja kulttuuri. Tekijöitä, joiden ansiosta kaupunki ei ole vain palvelukeskus muiden joukossa, vaan oma itsensä, sitoutumaan ja omistautumaan kutsuva kotikontu. Tätä pitovoimaa, paikallisuuden tunnetta vaalivat toisaalta vaikkapa uimahallimme tapaiset ylpeydenaiheet, toisaalta satsaukset kulttuuriin, kuten museoon, orkesteriin – ja teatteriin.
Arvoisat kuulijat, tänä vuonna joudun puhumaan teille teatterimme tilanteesta, pitkästi ja matemaattisesti. En pelkästään huolestuneena teatterin työntekijänä, vaan ylipäätään kulttuurin puolestapuhujana ja toisaalta alansa asiantuntijana.
Kuukausi sitten sorruin etukäteisvaroittelussani palkansaajan virheeseen; kun puhuin teatterin työntekijän keskipalkasta, puhuin vain työntekijän palkkanauhassa näkyvästä osuudesta. Tähän päälle tulevat tietysti palkanmaksajan sivukulut. Joten tässä vielä laskelma tarkemmilla luvuilla: Teatterilaisen keskiipalkka sivukuluineen on noin 33 500 €. Valtio korvaa kaupungille tästä palkasta noin 22 000 €. Veroina kunnalle palkasta palaa takaisin noin 4000 €, muina kunnan maksullisina palveluina, kuten päiväkotimaksuina, vielä varovastikin arvioiden 1000 €. Kyseessä on siis huomattavan halpaa, korkeasti koulutettua kaupungin työvoimaa.
Samaa laskukaavaa voi toteuttaa myös museon ja kaupunginorkesterin osalta: tämän, kaupungin halvimman työvoiman lomauttaminen tai vähentäminen tuo säästöjä vain murto-osan halutusta.
Tämän tylsän laskutoimitusosuuden halusin käydä jälleen läpi, koska teatterilta on kaavailtu leikattavan ensi vuonna nettona 130 000 € kaupungin määrärahasta, suurin osa kuluja karsimalla, osa tuloja lisäämällä. Summana tämä on noin 14 % kaupungin osuudesta, sillä täytyy muistaa, että talousarviokirjassa toimintakuluihin on jo huomioitu valtionosuus 666 000 €, joka on summaltaan lähes täsmälleen sama kuin tänä vuonna. Minkäänlaisia vaikutusarvioita tai valmistelua tästä suhteettoman suuresta leikkauksesta ei ole esitetty, ja leikkausaikomus on onnistunut – tavallaan onneksi – näinkin pitkään pysymään julkisuudelta salassa. Arvon kuulijat, euromääräisenä leikkauksena tämä on liki yhtä suuri kuin Oulun teatterin valtakunnallista huomiota herättänyt 150 000 euron leikkaus. Oulun teatterin määräraha kaupungilta putosi tämän ansiosta noin kuusi prosenttia. Meillä pudotus olisi siis liki 14 prosenttia.
Arvoisat kuulijat, sanoin, että onneksi tätä aietta ei vielä ole uutisoitu. Sekä Oulun että Kouvolan leikkaukset teattereiltaan ovat tuottaneet näille kulttuurikaupungeille rumaa julkisuutta. Kemi sai oman osansa jo vuosi sitten orkesterin kanssa – tämä leikkausehdotus seurauksineen veisi viimeisenkin uskottavuuden Kemin vakuutteluilta olevamme kulttuurikaupunki.
Talousarviokirjassa todetaan, että teatterin leikkaustavoitteisiin voi päästä ulkoisia vuokramenoja pienentämällä sekä toteuttamalla toimintoja eri tavalla. Käytännössä ainut vuokramenosäästö voidaan saada Kemin Pirtistä, toisin sanoen päänäyttämöstä luopumalla. Tämä ei tietenkään ole mahdollista.
Mutta vielä tärkeämpää teidän valtuutettuina on tietää, että tuo tilaajatiimin teksti ei ole se lopullinen, virallinen viesti, joka valtuustolle oli tarkoitus lähettää: Anne Topparin hyväksymä ja Jukka Vilenille välittämä viesti kuuluu itse asiassa näin: Raamiin päästään siirtämällä 40 000 euron korona-avustus ensi vuodelle, karsimalla edelleen henkilöstömenoja ja produktiokohtaisia tuotantokuluja sekä toteuttamalla toimintoja eri tavalla.
Toisin sanoen: valtio myönsi korona-avustuksia, jotta kulttuuriväkeä ei tarvitsisi lomauttaa. Kemissä kulttuuriväki lomautettiin silti. Ensi vuonna tuota korona-avustusta käytetään puutteellisen kaupungin määrärahan paikkaamiseen, ja silti teatteri joutuu suunnitelluilla leikkauksilla yt-neuvotteluihin säästöjen saavuttamiseksi. Korona-avustuksia luonnollisesti ei jatkossa ole tulossa, joten vuoden päästä vaje tulee olemaan entistä suurempi – samaan aikaan lomauttamisten tai irtisanomisten vuoksi valtionosuus jälleen pienenee. Tästä syntyy negatiivinen kierre, jonka ainut katkaisun hetki on nyt – mikäli valtuusto on valmis pitämään sanansa, eikä aio ajaa teatteri alas.
Arvoisat valtuutetut, Vihreiden valtuustoryhmä on valmis sovittelemaan talousarviota seuraavalla lisäyksellä: Teatterin määrärahan leikkausta vähennetään 70 000 euroa. Tämä katetaan ylijäämää pienentämällä. Samalla vältetään yt-neuvottelut ja noin 44 000 euron valtionosuusmenetykset, jolloin todellinen budjetin lisäys suhteessa hallituksen ehdotukseen on noin 26 000 euroa. Tässäkin tapauksessa teatterin kaupungilta saama laskelmallinen määräraha pienenisi viime vuodesta yli 6 prosenttia, joka on linjassa kaupungin sopeutusohjelman kanssa. On syytä muistaa, että kaupunki säästi teatterilaisten työnestolla kuluvana vuonna noin 76 000 euroa, ja kaikkien onneksi tämä ei poikkeusoloissa vaikuttanut valtionosuuksiin. Ensi vuonna sama ei tule toistumaan.
Arvoisat valtuutetut, raskas vuosi 2020 toi mukanaan paljon hyvääkin. Kaupunkilaiset osoittivat poikkeusoloissa venymiskykynsä ja monipuolisen osaamisensa. Kemi sitoutui myös Hinku – hankkeeseen, ottaen omalta osaltaan vastuuta päästövähennystaistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Pienet ja suuret investoinnit antavat uskoa tulevaisuuteen, toimintansa aloittaneesta terveysasemasta aina tiuhaan liikennöityihin kuntoportaisiin Tervaharjulla ja uuteen päiväkotiin, joka rakentuu uljaiden telineiden suojassa paraatipaikalle Pajarinrantaan, tarjoten pian lapsille ja työntekijöille toimivat ja terveet tilat. Kemin keskustan suunnittelu etenee, päänavauksena skeittipaikka ja mukanaan lupaus myös uudesta kulttuuritalosta veturihankkeena. Kaupungin talouskin näyttäisi positiivisia merkkejä. Suunnittelukaudella on tiedossa monia investointeja, joihin voi suhtautua myös positiivisesti: vain uutta rakentava, kehittyvä kaupunki uskoo itseensä ja tulevaisuuteensa.
Kiitän puolestani valtuutettuja ja tulevia, meneviä ja olevia virkamiehiä. Älkäämme lähtekö sovinnolla siihen hyvään yöhön. Meidän kemiläisten, meidän pitää raivota valon sammumista vastaan. Ehkä se on keinomme saada kaupunkiimme syttymään myös uusia valoja.
Kiitos.
P.s. tässä vielä linkki Ylen juttuun:
https://yle.fi/uutiset/3-11698468
