Vihreiden talousarviopuheenvuoro vuodelle 2018; Case Kulttuurikeskus

Suuressa laupeudessaan kollegani valtuustossa antoivat minun pitää puheeni ensimmäisenä, vaikka protokollan mukaan mennään suuruusjärjestyksessä, aloittaen suurimmasta. Mutta minun täytyi ehtiä teatterilavalle kekkuloimaan, joten pamautin tämän heti kärkeen. Piti muuttaa pari sanaa lennossa, mutta muuten se meni täten.

Mainittakoon, että ehdin vielä lavalta takaisin kokoukseen ja sain istua vielä tuntikausia vääntäen kokoon talousarviota. Puheessa mainitsemani koulupsykologin tarve käsitellään eri kautta ja asialle pyritään tekemään parantavia liikkeitä, vaikkei nyt talousarviossa näykään.
Kulttuurikeskuksen kunnosta puhuminen synnytti lehtijutun, mutta katsotaan, mitä muuta.
Kulttuurikeskuksen aulassa olevan vuotoämpärin ankka sai tänään virallisen nimen. Usko. Usko on päivittäin koetuksella.


Arvoisat valtuutetut ynnä muu läsnäolijisto.

Tasan sata vuotta sitten vastaitsenäistyneessä Suomessa kyti kansalaissodan liekki. Kemissä,
pohjoisen punaisessa polttopisteessä, suojeluskunta keräsi pientä joukkoaan, marraskuun suurlakon
aikana muodostuneet työläisten punakaartit kokoontuivat työväentaloilla. Elettiin aatteellisen
ilmastonmuutoksen pyörteissä.
Nyt, sata vuotta myöhemmin, ilmastonmuutos on muuttanut muotoaan, jakautunut. Toisaalta Kemi
on edelleen pohjoisen punainen polttopiste, joka nostaa veroprosenttiaan ja investoi reippaasti,
kuten punaisen kaupungin kuuluukin. Toisaalta poliittisen ilmaston täytyy todeta muuttuneen
radikaalisti, onhan Kemi lähdössä mukaan sote-projektiin, joka on aivan värispektrin toisessa
laidassa.
Oletan, että aiemmat puhujat ovat jo käsitelleet puhki niin soten, Kaidin kuin matkailunkin,
unohtamatta kouluverkkoa ja maakuntauudistuksen hankalasti ennakoitavia vaikutuksia, joten
keskityn hetkeksi siihen todelliseen ilmastonmuutokseen.
Tehdessäni puolitoista vuotta sitten aloitteen Kemin liittymisestä hiilineutraalien kuntien
verkostoon eräs silloinen valtuustokollegani kommentoi, että kaikki meidän pyristelymme on
turhaa; hän oli käynyt Hong Kongissa, ja todennut, että jokainen hiilidioksidikilo jonka jätämme
päästämättä täällä, päästetään satakertaisena siellä.
Jokaisella teolla on kuitenkin merkitystä. Jokainen ihminen jokapäiväisillä valinnoillaan, jokainen
kunta päätöksillään vaikuttaa pallomme tulevaisuuteen. Siksi olen iloinen esityslistalla tänään
olevasta Vihreä ja kestävä Kemi-toimintamallista ja pyrkimyksestä saavuttaa ISO-standardi
vuoteen 2019 mennessä.
Pessimisti saattaa nyt kysyä, korreloiko tämä toimintamalli Kaidi-hankkeen kanssa, joka
toteutuessaan saattaisi tarkoittaa ilmastonmuutokselle hallaa niin sademetsähakkuisiin verrattavan
puuntarpeensa kuin biodieselin kyseenalaisen puhtauden kautta. Tai korreloiko toimintamalli
matkailun kasvamisen kanssa, se kun tarkoittaa lisääntyvää liikennettä, lisääntyviä päästöjä.
Yltiöpessimisti tosin ei usko Kaidi-hankkeen edes toteutuvan, koska kauaskatseiset kiinalaiset
saattavat jo nähdä dieselin tulevaisuuden polttoaineena – se kun ei näytä ruusuiselta sähköautojen
kehittyessä huimaa vauhtia ja joidenkin valtioiden uhatessa jo kieltää dieselautot tantereellaan
tyystin.
Mutta pyydetään näitä pessimistejä nyt vaikenemaan. Tulivatpahan kuulluiksi.
Ilmastonmuutos vaikuttaa rakennuksiimme. Talousarvion riskienhallinta-osiossakin mainitaan sään
ääri-ilmiöiden ennustettu lisääntyminen. Pahimmissa skenaarioissa merenpinta tulee nousemaan
huomattavasti nopeammin kuin Kemi tällä hetkellä merestä kohoaa – Sauvosaari on ehkä
tulevaisuudessa jälleen nimensä veroinen.
Ilman vedenpinnan nousuakin rakennuksemme altistuvat yhä kovemmalle rasitukselle säätilojen
vaihdellessa. Tämä on otettava yhä paremmin huomioon uusiorakentamisessa, mutta myös vanhoja
korjatessa.
Koulu – ja päiväkotiverkostomme on nyt remontin ja muutoksen alla, ja hyvä niin. Investoinnit
vievät velkataakkamme lähelle sataa miljoonaa, muttei vielä tuon maagisen rajan yli. Maaginen raja
tulee tosin ylittymään toivottavan pian.
Kemin Kulttuurikeskus on saanut sekä kaupunkilaisilta että vierailjoilta kehuja. Harvoin saman
katon alle on saatu näin nerokkaasti opistoja, museoita, auditorioita, liikuntasali, kirjasto, ravintola,
teatteri...
Hämmennystä kävijöissä herättää meille työntekijöille jo iät ja ajat tuttu näky; ämpärit strategisissa
paikoissa ympäri taloa. Talon perusominaisuuksiin on aina kuulunut heikohko vedenpitävyys, mutta
viime vuosina tilanne on selkeästi pahentunut. Tunnistettava homeenhaju ympäri taloa, lisääntyvät

homeoireet; jatkuvat flunssat, päänsäryt, verenpaineen kohoaminen, ihottumat, väsymys, huimaus,
vain joitakin mainitakseni. Sairaslomat ovat lisääntyneet, joillekin tiloissa oleskelu on muuttunut jo
mahdottomaksi.
Kulttuurikeskus on kunnoltaan tikittävä aikapommi, joka alkaa olla lähellä räjähtämistä. Itse
jouduin toteamaan tämän karvaasti toissaviikolla, kun sulamisvesi tuli seinän sisällä, välikaton läpi
pukuhuoneeseeni, pakottaen minut ja kollegani evakkoon. Seinän takana oleva huone sai vedestä
myös osansa. Huone, joka oli saatu remontoitua niin vastikään, että sinne oltiin juuri kokoamassa
uusia huonekaluja.
Ensi vuodelle on varattu 500 000 € Kulttuurikeskuksen putkiremonttiin ja 40 000 € rakennuksen
kuntokartoitukseen. Toiveena on, että niin tarpeellinen kuin putkiremontti onkin, sitä ei aloitettaisi
ennen kuin rakennus putkien ympärillä on kunnolla tutkittu. Kattoremonttia varten viime hetkillä
varattu 100 000 € taas tuntuu naurettavan pieneltä summalta, uskoisin todellisen korjaushinnan
vaativan pari nollaa perään.
Kulttuuripuolen ihmiset ovat varovaisia, jopa terveytensä uhalla, valittamaan
työskentelyolosuhteistaan. Kemi on kuitenkin kulttuurikaupunki, ja sen komea Kulttuurikeskus
ansaitsee arvoisensa kohtelun. Siksi kuntokartoitus tulee suorittaa ensi tilassa, sen tuloksiin sekä
henkilökunnan tarpeisiin vastattava nopeasti – ja tämä tarkoittaa, että taloussuunnitelman vuosille
2019 – 2021 on muututtava. Vuoden 2019 talousarvion yhteydessä on puhuttava jo vakavasti
massiivisesta remontista. 100 miljoonan maagisuus saa jäädä toisarvoiseksi.
Vielä koulumaailmasta pari lausetta. Kemin perusopetuksen parissa toimii yksi koulupsykologi.
Psykologiliitto on suositellut, että yhtä koulupsykologia kohden olisi maksimissaan 800 opiskelijaa
ja korkeintaan kolme eri työpistettä. Tilastokeskuksen mukaan Kemissä on 1907 peruskoulun
oppilasta. Suoraan sanottuna Kemi rikkoo oppilashuoltolakia räikeästi, ja on tehnyt niin jo kauan.
Tämä on helppoa, koska ikävä kyllä lain rikkomisesta ei ole säädetty seuraamuksia. Seuraamukset
voivat tosin siirtyä koulumaailmaan.
Arvoisat läsnäolijat, Vihreiden valtuustoryhmä toivoo vielä keskustelua toisen koulupsykologin
viran täyttämisen osalta, mutta on valmis muuten hyväksymään talousarvion vuodelle 2018.
Taloussuunnitelmaan vuosille 2019 – 2021 ryhmä suhtautuu erittäin skeptisesti.
Kaupunginjohtajamme osoittaa terävän huumorintajunsa – tai pragmaattisuutensa - aloittaessaan
katsauksensa viimeisen kappaleen jo kolmatta vuotta peräkkäin samalla lauseella, vain vuosilukua
muuttaen:
Vuosi 2018 tulee olemaan kiintoisaa aikaa Kemin kaupungin päätännässä, sillä uuden kuntalain
vaikutukset ja sote-uudistuksen valmistelut ovat vahvasti työn alla.
Ilmasto muuttuu, mutta onneksi joidenkin asioiden pysyvyyteen voi luottaa.
Kiitos.

Puheenvuoroni valtuustossa marraskuussa 2017 - Mehiläinen

Valtuustossa 13.11.2017 äänestettiin Mehiläisen kanssa tehtävästä sopimuksesta.

Oma puheenvuoroni oli osa tästä etukäteen kirjoittamastani tekstistä. Vaikka

tilanne on muuttunut ja kehittynyt radikaalisti jo tämän jälkeen, samapa tämä on tänne laittaa, koska faktoilla on paha tapa pysyä muuttumattomana. Mutta siis kirjoitettu 13.11.2017: 

Tänään valtuustossa keskusteltaneen paljon. Etenkin heti ensimmäisen käsiteltävän asian, yhteistyöyrityskumppanuuden tiimoilta. Jokaisen puhujan ajatusten keskiössä on oma, vakaa tai ainakin jollain lailla vakuuttunut näkemys siitä, kuinka sairaalamme toiminta saadaan pysymään nykyisen kaltaisena tulevien muutosten läpikin.

Ratkaisumalli vaihtelee. Mutta ei paljoa; jostain syystä olemme onnistuneet menneinä viikkoina polarisoimaan keskustelun ääripäiden väliseksi. Länsi-Pohja ja Rovaniemi. Julkinen ja yksityinen.

Keskusteluun eivät ole päässeet mukaan ne todelliset ääripäät. Pohjoinen Suomi suhteessa eteläiseen. Paikallisuus suhteessa globaaliin. Terveys suhteessa ahneuteen. Yhteistyö suhteessa siltojen polttamiseen.

Samanmielisten puheenvuorojen aikana nyökytellään. Toisenmielisten puheenvuorojen aikana nostetaan kättä pystyyn ja sitten muistetaan, että nykyään puheenvuoroa pyydetään napista.

Molempien ratkaisujen kannattajien argumentit ovat hyviä ja perusteltuja, mutta molempiin liittyy myös spekulaatiota. Kaikki tunteisiin, järkeen, uskoon ja toiveisiin pohjautuvat puheenvuorot voivat vesittyä vielä monessa vaiheessa, jotka eivät ole meidän käsissämme. Kun saatavilla oleva tieto on vajavaista, arvoihin perustuva päätöksenteko korostuu. Mutta niitähän me juuri olemme: arvopäättäjiä.

Koska suurin osa argumenteista lienee tähän mennessä käytetty, keskityn hetkeksi yhteen olennaisuuteen; mahdolliseen tulevaan yhteistyökumppaniimme Mehiläiseen.

Pari viikkoa sitten Mehiläisen edustajat olivat paikalla, kun yhteisyritysmallista käytiin keskustelua Kulttuurikeskuksella. (Kuultavina piti olla ”erilaisten näkökulmien” edustajia, mutta käytännössä kaikki puhujat olivat yhteisyrityksen puolestapuhujia.)

Edustajilta kysyttiin Mehiläisen omistuspohjasta. Toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää kertoi, että yritys on suomalaisjohtoinen, ja sen omistajia ovat mm. suomalaiset eläkeyhtiöt Varma ja Ilmarinen sekä LähiTapiola. Ulkomaalaisesta omistuksesta Järvenpää ei tullut maininneeksi, eikä tuntunut muistavan tarkkaa ulkomaalaisomistuksen prosenttia sitä häneltä kysyttäessä. Olisi voinut kuvitella, että luvut olisi jotakuinkin mielessä, semminkin kun ruotsalaisen Tritonin ja amerikkalaisen KKR:n hallinnoimat rahastot omistavat Mehiläisestä 77,6 prosenttia. Mehiläinen on siis tulosvelvollinen suurimmalta osin ulkomaisille sijoittajille, sekä osittain myös yhtiön johdolle; Mehiläisen johtajilla on vähintään kymmenen miljoonan omistukset yhtiöön luxemburgilaisen omaisuudenhoitoyhtiön kautta.

Yli sata vuotta vanha Mehiläinen myytiin vuonna 2006 ulkomaisille pääomasijoittajille, ja se tuli osaksi ruotsalaista Ambea-konsernia. Samaan aikaan alkoi niin sanottu agressiivinen verosuunnittelu, joka käytännössä tarkoitti Suomen liiketoiminnasta maksettavien verojen välttämistä, verotuksen siirtämistä halvempiin maihin. Erityisen paheksuttavaa tämä silloin alkanut näennäisen laillinen toiminta on, koska iso osa Mehiläisen tuloista tulee verorahoilla tuetuista palveluista.

Vuonna 2011 kävi ilmi, että yhtiö oli maksanut n. 35 miljoonan euron liikevoitostaan veroja Suomeen 360 000 euroa.

Verottajan mukaan vuoteen 2012 asti jatkunut verosuunnittelu – oikealta nimeltään veronkierto -  ei ollut laillista, ja asiaa puidaankin tällä hetkellä hallinto-oikeudessa.

Tilinpäätöksessään 2015 Mehiläinen totesi, että tuleva sote-uudistus on Mehiläisen pääomasijoittajille riski. Ehkä juuri tämän takia Mehiläinen on viimeisen parin vuoden aikana hankkinut palvelukseensa entisen kokoomuksen kansanedustajan Lasse Männistön yhteiskuntasuhteiden hoitajaksi ja kokoomuksen ministeriryhmän erityisavustaja Joonas Turusen – sote-uudistusta puuhaamassa olleen henkilön – kehityspäälliköksi.

Näyttää siltä, että Mehiläisen oli tehtävä näitä pelaajahankintoja vastatakseen ulkomaisten omistajien tulosvaatimuksiin. Nyt yrityksellä on kiire: uusi lainsäädäntö voi viedä mahdollisuudet päästä julkisen rahan apajille. Mutta hyvän yrityksen, hyvän kauppurin keinoin Mehiläinen on kääntänyt tämän omaksi myyntilauseekseen. Samaan tapaan, kuin Ostos-tv aikoinaan ja nettikaupat nykyisin, houkutteleva tarjous on hyvä tehdä silloin, kun päätöksentekijällä on näennäisesti kiire. Älä mieti, osta nyt, tai kadu!

Miksi kerroin tällaisia tietoja? Koska jos olemme lähdössä yhteisyritykseen, olemme menossa Mehiläisen kanssa naimisiin 15 vuodeksi. Puolisosta on kuitenkin hyvä tietää mahdollisimman paljon ennen kuin karkaa vihille, varsinkin kun edellämainittuja asioita ei kilpailutuksissa laskettu pisteitä vähentäviksi kriteereiksi, vaikka syytä olisi ollut.

Jokaisen toimivan liiton perustana on luottamus. Mehiläinen ei ole tuon luottamuksen arvoinen.