Suuressa laupeudessaan kollegani valtuustossa antoivat minun pitää puheeni ensimmäisenä, vaikka protokollan mukaan mennään suuruusjärjestyksessä, aloittaen suurimmasta. Mutta minun täytyi ehtiä teatterilavalle kekkuloimaan, joten pamautin tämän heti kärkeen. Piti muuttaa pari sanaa lennossa, mutta muuten se meni täten.
Mainittakoon, että ehdin vielä lavalta takaisin kokoukseen ja sain istua vielä tuntikausia vääntäen kokoon talousarviota. Puheessa mainitsemani koulupsykologin tarve käsitellään eri kautta ja asialle pyritään tekemään parantavia liikkeitä, vaikkei nyt talousarviossa näykään.
Kulttuurikeskuksen kunnosta puhuminen synnytti lehtijutun, mutta katsotaan, mitä muuta.
Kulttuurikeskuksen aulassa olevan vuotoämpärin ankka sai tänään virallisen nimen. Usko. Usko on päivittäin koetuksella.
Arvoisat valtuutetut ynnä muu läsnäolijisto.
Tasan sata vuotta sitten vastaitsenäistyneessä Suomessa kyti kansalaissodan liekki. Kemissä,
pohjoisen punaisessa polttopisteessä, suojeluskunta keräsi pientä joukkoaan, marraskuun suurlakon
aikana muodostuneet työläisten punakaartit kokoontuivat työväentaloilla. Elettiin aatteellisen
ilmastonmuutoksen pyörteissä.
Nyt, sata vuotta myöhemmin, ilmastonmuutos on muuttanut muotoaan, jakautunut. Toisaalta Kemi
on edelleen pohjoisen punainen polttopiste, joka nostaa veroprosenttiaan ja investoi reippaasti,
kuten punaisen kaupungin kuuluukin. Toisaalta poliittisen ilmaston täytyy todeta muuttuneen
radikaalisti, onhan Kemi lähdössä mukaan sote-projektiin, joka on aivan värispektrin toisessa
laidassa.
Oletan, että aiemmat puhujat ovat jo käsitelleet puhki niin soten, Kaidin kuin matkailunkin,
unohtamatta kouluverkkoa ja maakuntauudistuksen hankalasti ennakoitavia vaikutuksia, joten
keskityn hetkeksi siihen todelliseen ilmastonmuutokseen.
Tehdessäni puolitoista vuotta sitten aloitteen Kemin liittymisestä hiilineutraalien kuntien
verkostoon eräs silloinen valtuustokollegani kommentoi, että kaikki meidän pyristelymme on
turhaa; hän oli käynyt Hong Kongissa, ja todennut, että jokainen hiilidioksidikilo jonka jätämme
päästämättä täällä, päästetään satakertaisena siellä.
Jokaisella teolla on kuitenkin merkitystä. Jokainen ihminen jokapäiväisillä valinnoillaan, jokainen
kunta päätöksillään vaikuttaa pallomme tulevaisuuteen. Siksi olen iloinen esityslistalla tänään
olevasta Vihreä ja kestävä Kemi-toimintamallista ja pyrkimyksestä saavuttaa ISO-standardi
vuoteen 2019 mennessä.
Pessimisti saattaa nyt kysyä, korreloiko tämä toimintamalli Kaidi-hankkeen kanssa, joka
toteutuessaan saattaisi tarkoittaa ilmastonmuutokselle hallaa niin sademetsähakkuisiin verrattavan
puuntarpeensa kuin biodieselin kyseenalaisen puhtauden kautta. Tai korreloiko toimintamalli
matkailun kasvamisen kanssa, se kun tarkoittaa lisääntyvää liikennettä, lisääntyviä päästöjä.
Yltiöpessimisti tosin ei usko Kaidi-hankkeen edes toteutuvan, koska kauaskatseiset kiinalaiset
saattavat jo nähdä dieselin tulevaisuuden polttoaineena – se kun ei näytä ruusuiselta sähköautojen
kehittyessä huimaa vauhtia ja joidenkin valtioiden uhatessa jo kieltää dieselautot tantereellaan
tyystin.
Mutta pyydetään näitä pessimistejä nyt vaikenemaan. Tulivatpahan kuulluiksi.
Ilmastonmuutos vaikuttaa rakennuksiimme. Talousarvion riskienhallinta-osiossakin mainitaan sään
ääri-ilmiöiden ennustettu lisääntyminen. Pahimmissa skenaarioissa merenpinta tulee nousemaan
huomattavasti nopeammin kuin Kemi tällä hetkellä merestä kohoaa – Sauvosaari on ehkä
tulevaisuudessa jälleen nimensä veroinen.
Ilman vedenpinnan nousuakin rakennuksemme altistuvat yhä kovemmalle rasitukselle säätilojen
vaihdellessa. Tämä on otettava yhä paremmin huomioon uusiorakentamisessa, mutta myös vanhoja
korjatessa.
Koulu – ja päiväkotiverkostomme on nyt remontin ja muutoksen alla, ja hyvä niin. Investoinnit
vievät velkataakkamme lähelle sataa miljoonaa, muttei vielä tuon maagisen rajan yli. Maaginen raja
tulee tosin ylittymään toivottavan pian.
Kemin Kulttuurikeskus on saanut sekä kaupunkilaisilta että vierailjoilta kehuja. Harvoin saman
katon alle on saatu näin nerokkaasti opistoja, museoita, auditorioita, liikuntasali, kirjasto, ravintola,
teatteri...
Hämmennystä kävijöissä herättää meille työntekijöille jo iät ja ajat tuttu näky; ämpärit strategisissa
paikoissa ympäri taloa. Talon perusominaisuuksiin on aina kuulunut heikohko vedenpitävyys, mutta
viime vuosina tilanne on selkeästi pahentunut. Tunnistettava homeenhaju ympäri taloa, lisääntyvät
homeoireet; jatkuvat flunssat, päänsäryt, verenpaineen kohoaminen, ihottumat, väsymys, huimaus,
vain joitakin mainitakseni. Sairaslomat ovat lisääntyneet, joillekin tiloissa oleskelu on muuttunut jo
mahdottomaksi.
Kulttuurikeskus on kunnoltaan tikittävä aikapommi, joka alkaa olla lähellä räjähtämistä. Itse
jouduin toteamaan tämän karvaasti toissaviikolla, kun sulamisvesi tuli seinän sisällä, välikaton läpi
pukuhuoneeseeni, pakottaen minut ja kollegani evakkoon. Seinän takana oleva huone sai vedestä
myös osansa. Huone, joka oli saatu remontoitua niin vastikään, että sinne oltiin juuri kokoamassa
uusia huonekaluja.
Ensi vuodelle on varattu 500 000 € Kulttuurikeskuksen putkiremonttiin ja 40 000 € rakennuksen
kuntokartoitukseen. Toiveena on, että niin tarpeellinen kuin putkiremontti onkin, sitä ei aloitettaisi
ennen kuin rakennus putkien ympärillä on kunnolla tutkittu. Kattoremonttia varten viime hetkillä
varattu 100 000 € taas tuntuu naurettavan pieneltä summalta, uskoisin todellisen korjaushinnan
vaativan pari nollaa perään.
Kulttuuripuolen ihmiset ovat varovaisia, jopa terveytensä uhalla, valittamaan
työskentelyolosuhteistaan. Kemi on kuitenkin kulttuurikaupunki, ja sen komea Kulttuurikeskus
ansaitsee arvoisensa kohtelun. Siksi kuntokartoitus tulee suorittaa ensi tilassa, sen tuloksiin sekä
henkilökunnan tarpeisiin vastattava nopeasti – ja tämä tarkoittaa, että taloussuunnitelman vuosille
2019 – 2021 on muututtava. Vuoden 2019 talousarvion yhteydessä on puhuttava jo vakavasti
massiivisesta remontista. 100 miljoonan maagisuus saa jäädä toisarvoiseksi.
Vielä koulumaailmasta pari lausetta. Kemin perusopetuksen parissa toimii yksi koulupsykologi.
Psykologiliitto on suositellut, että yhtä koulupsykologia kohden olisi maksimissaan 800 opiskelijaa
ja korkeintaan kolme eri työpistettä. Tilastokeskuksen mukaan Kemissä on 1907 peruskoulun
oppilasta. Suoraan sanottuna Kemi rikkoo oppilashuoltolakia räikeästi, ja on tehnyt niin jo kauan.
Tämä on helppoa, koska ikävä kyllä lain rikkomisesta ei ole säädetty seuraamuksia. Seuraamukset
voivat tosin siirtyä koulumaailmaan.
Arvoisat läsnäolijat, Vihreiden valtuustoryhmä toivoo vielä keskustelua toisen koulupsykologin
viran täyttämisen osalta, mutta on valmis muuten hyväksymään talousarvion vuodelle 2018.
Taloussuunnitelmaan vuosille 2019 – 2021 ryhmä suhtautuu erittäin skeptisesti.
Kaupunginjohtajamme osoittaa terävän huumorintajunsa – tai pragmaattisuutensa - aloittaessaan
katsauksensa viimeisen kappaleen jo kolmatta vuotta peräkkäin samalla lauseella, vain vuosilukua
muuttaen:
Vuosi 2018 tulee olemaan kiintoisaa aikaa Kemin kaupungin päätännässä, sillä uuden kuntalain
vaikutukset ja sote-uudistuksen valmistelut ovat vahvasti työn alla.
Ilmasto muuttuu, mutta onneksi joidenkin asioiden pysyvyyteen voi luottaa.
Kiitos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti