sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Vihreätä koulutusta

Huonosti nukutun yön jälkeen on helmeilevän pirskahtelevaa istua koko päivä viherpesussa. Saatikka jos sitä seuraa TOINEN huonosti nukuttu yö hotellin yökerhon jumputuksesta passiivisesti nauttien ja TOINEN päivä viherpesussa.
Heurekassa tuli kyllä kaksi päivää niin täyttä asiaa, että kannatti tulla. (VAROITUS: Koska aion nyt
omiakin muistiinpanojani ja ajatuksiani selventääkseni käydä päivät läpi varsin yksityiskohtaisesti, tästä saattaa tulla varsin pitkä ja kuivahko (?) blogaus...semminkin kun päivien aikana täyttyi 44 sivua valtuustovihkoa muistiinpanoista)


Lauantain aloitti kansanedustaja Oras Tynkkynen puhuen meistä - kunnanvaltuutetuista - maailman pelastajina (koska kaikki jokapäiväisen elämän tärkeimmät päätökset tehdään kuntatasolla...) ja hieman kaapaisi Vihreiden kuntaliitosehdotelmaa kahden tason mallina, jossa säilytetään paikallishallinto eli nykyisten, pienempien kuntien rakenne niiltä osin kun se kuntalaisia hyvin palvelee ja kuntaliitos niissä asioissa, jossa se taas palvelee yhteistä etua parhaiten.
Tätä käsittelen ehkä myöhemmin enemmän (kunhan olen muodostanut tarkemman mielipiteen) mutta näin näin äkikseltään kuulostaa järkevältä. Joko-tai on minusta muutenkin lähes poikkeuksetta järjetön suhtautuminen poliitiikassa. Jousto, synergia, huomioonottaminen - niin sen pitää olla. Maailma on muuttunut.
Oras painotti myös tiedottamista (joksi voinee laskea vaikka tämän...), puhui sosiaali-ja terveydenhoidon uudistuksesta, nuorisotakuusta merkittävän syrjäytymisen estotoimenpiteenä...
Välikevennys: joka toinen kerta, kun näen jossain sanan nuorisotakuu, jään siihen kiinni. Jostain syystä näen sen helposti kolmiosaisena yhdyssanana: nuori/sota/kuu. Minkäs teet...

Katariina Poskiparralta tuli tymäkkää tietoa kunta - ja palvelurakenneuudistuksesta. Keminkin valtuuston pitää kuluvan vuoden marraskuun loppuun mennessä ilmoittaa, minkä kunnan tai kuntien kanssa alkaa selvittää yhdistymistä.
Kuntauudistuksen jatkuvasti päivittyvä tietopaketti löytyy osoitteesta www.vm.fi/hankkeet/kuntauudistus.

Ennen lounasta käytiin vielä paneelikeskustelua palveluiden rahoittamisesta, kiitettävän asiantuntevalla porukalla. Helsingistä Minerva Krohn (THL:n perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri ja kaupunginvaltuutettu), Joensuusta Krista Mikkonen (puolueen vpj, jolla oli kehuttavan käytännönläheinen ote jokaisessa puheenvuorossaan), Vantaalta Timo Juurikkala (vpj myöskin) ja Tampereelta Olli-Poika Parviainen (apulaispormestari).
Juurikkala näki valitettavana sen, että ensin leikataan aina niistä palveluista, jotka eivät ole kunnalle lakisääteisesti pakollisia järjestää. Monesti tällaiset palvelut kohdistuvat ihmisten viihtyvyyteen, harrastuksiin, kulttuuriin...mutta lakisääteisissäkin löytyy säästömahdollisuuksia, jotka yleensä liittyvät palveluiden keskittämiseen, tehostamiseen tai rakenteisiin puuttumiseen.
Krista Mikkonen antoi käytännön esimerkin - kun rakennettiin uusi lukio, tuli kansanopisto samoihin tiloihin iltakäyttäjäksi ja tilojen käyttö tehostui kummasti. Krohn kertoi tässä esimerkin Oulusta, jossa rakennettiin saman katon alle koulu, kirjasto ja nuorisotoimi - ja synergiaedut valtaisat!
 Mikkonen kertoi myös yritysten kilpailuttavan kuntia; pitäisi löytää yhteiset, kestävää kehitystä ja molemminpuolista, pidempikestoista hyötyä syntyisi. Muuten voi käydä niin, että esim. suuri yhtiö uhkaa muuttaa eri kuntaan, ellei saa uusia parkkipaikkoja ja muuttaa sitten parin vuoden päästä kuitenkin. Ettei näin vain käynyt Torniossa, jossa ymmärtääkseni ehdittiin juuri rakentaa uusi vedenpuhdistamo Lapin Kullan tarpeisiin ja oluttehdas lähtikin litomaan?

Minerva Krohn kertoi seuraavaksi Sosiaali -ja terveudenhuollon uudistuksesta. Ongelmana on ollut rahoituksen monikanavaisuus ja erikoissairaanhoidon liika huomioiminen, mikä on luonnollistakin - esh:n toimijat ovat "sankareita" jotka tekevät liki ihmetekoja pelastaessaan henkiä, kun taas terveyskeskuslääkärit ovat väsyneitä perusflunssien hoitelijoita. Terveyskeskukset kuitenkin nimenomaan kaipaavat lisähuomiota, kroonisesti sairaiden elämänlaadun parantamiseen on pystyttävä keskittymään enemmän, tekemään pätevämpiä, pitkäkestoisia hoitosuunnitelmia, hoitaa asiat kerralla kuntoon ja katkaista potilaiden jatkuvan terkkarilla ramppaamisen kierre.

Erkki Perälä puhui avoimuudesta, valtuustokokousten streamauksen hienoudesta ym. Se on muuten lähes ilmaista, joten uskokaa vain, että tulen tekemään asiasta aloitteen! Erkki rohkaisi myös mm. blogaamaan, joten minähän tässä teen työtä käskettyä.

Ritva Pihlaja puhui lähidemokratian tärkeydestä, etenkin nyt se on harvinaisen ajankohtaista, kun äänestysprosentti oli mitä oli, kuntaliitosten myötä syntyy yhä suurempia kuntia ja meidän kaikkien luottamusta kunnan toimivuutta kohtaan sietäisi vahvistaa. Rovaniemi toimi esimerkkinä, siellä on perustettu aluelautakuntia, joissa on edustajia alueen pikkukylistä ja joka toimii sitten Rovaniemen kunnanhallituksen alla. Tietysti tämä vaatii uusia järjestelyjä ja kauan kaivattua(kin) joustauutta myös kaupungin/kunnan hallintorakenteeseen.  

Tiina Pursula puhui vielä illan päätteeksi kunnista ja ilmastonmuutoksesta - eli perusvihreästä aiheesta. Tämähän on osa minunkin velvollisuuttani VIhreänä, kiinnittää Kemissä huomiota päästöjen hillintää ja mm. hiilijalanjäljen pienentämiseen kansallista tavoitetta kohti. Muistaakseni meillä kyllä jo tehdään asioita tällä saralla. Mutta koskaan ei voi tehdä liikaa, ja vaikka Suomi onkin pieni pisara maailmann hiilidioksidikakussa, niin meidän on hyvä toimia esimerkkinä muille - muutenpa ei ole vara valittaakaan. Vahvasti uskallan kuitenkin epäillä, että suurten paperitehtaiden kotikuntana Kemi ei ilmoittaudu porkkanoidenkaan innoittamana HINKU-kuntien joukkoon - joihin kuuluu mm. Ii  - jotka ovat sitoutuneet 80 % päästövähennyksiin vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Valtava luku, mutta tekniikan ja tietoisuuden kehittyessä aivan realistinen.
EU-tukea voi muuten saada ekotukihenkilöiden koulutukseen - he pitävät huolta yritysten tai vaikka kunnan toimipisteiden energiatehokkuudesta, loistava homma. 

Kun kaiken tämän vihreyden päälle juttelin vielä maailmaa paremmaksi pikkutunneille asti ystäväni Jäärnin Petrin kanssa, niin siinäpä sitä oli yhdelle päivälle sanoja maailmassa.

Jo mainitsemieni toisten huonojen yöunien jälkeen painuttiin taas viheriöön. Nyt tuntuu jo, että olen näpytellyt itseni vahvasti referoivampaan mielentilaan, joten todella lyhyesti sunnuntaista:

Aamun aloitti Kuntaliiton lakimies Riitta Myllymäki lakiasioilla. Ei niistä sen enempää.

Sitten juttelimme pienryhmässä maahanmuuttaja-asioista vaasalaisen Juha Tuomikosken johdolla, ja nytpä on vähän lisää selkeätä faktaa eräidenkin realistien materiaalin rinnalle.
Aika huikea foorumi tuo hommaforum.org, jossa maahanmuuttokriittiset valveutuneesti keskustelevat. Ihmettelen aivan, kuinka monelle tämä asia on niin sydäntä lähellä - Homman keskusteluihin on lähetetty satojatuhansia viestejä, per viestiketju! Huh heijaa.
Ja korostan tässä muuten, että koska "kriittinen" ei ole "vastustavan" synonyymi, niin kannatan kaikkea kritiikkiä ja voin itsekin sanoa olevani maahanmuuttokriittinen. Ollaanhan tässä itsekin maahanmuuttajia alkuperäiskansan mailla leireilemässä...
Voi tsekata vaikka www.thl.fi/maamu niin löytypä faktaa. Eikä Vihreidenkään maahanmuuttajapolitiikka ole mikään hellanlettas: www.vihreat.fi/maahanmuutto

Marja Honkonen  kertoi viestinnästä - sitä teen juuri nyt :)

Pekka Sauri kertoi kokemuksen syvällä rintaäänellä, miten toisten valtuustoryhmien kanssa kannattaa puljata, miten tehdään toimivia esityksiä, puhui vähän politiikan psykologiaa (Ihmisiähän me hei kaikki ollaan) ja kaikkea muuta erittäin käyttökelpoista vinkkiä valtuustotyöhön.

Helsingin VIhreiden (Juuasta kotoisin oleva!) Mari Puoskari, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja pisti homman pakettiin ja nyt sitten hajaannumme ympäri Suomen tekemään maailmasta paremman.

Kerta kaikkiaan loistavat, asiapitoiset kaksi päivää, joiden aiheista olisi järjestään voinut puhua pidempäänkin, mutta hyvä näinkin. Valtavasti on nyt tavaraa, jonka kanssa lähteä valtuustokauttani muokkaamaan itseni näköiseksi, Vihreyden ehdoilla.

Nyt nukkumaan. Juna saapui jo Tampereelle. Eihän tästä ole Kemiin enää kuin kullinluikaus, ei kahdeksaakaan tuntia...

Teidän,
KH

perjantai 1. helmikuuta 2013

Vihreiden valtuustokoulutus

Juna kulkee taas ja vain viisi minuuttia myöhässä aikataulusta. Olen matkalla Vihreiden sivistysliiton järjestämille koulutuspäiville Vantaalla, Heurekan tiloissa. Viikonlopun aikana minusta pitäisi tulla hullua hurskaampi, mitä tulee Vihreään kuntapolitiikkaan, palvelujen rahoittamisen vaihtoehtoihin, kuntien ilmastopolitiikkaan, avoimuuteen, suhteisiin toisiin valtuustoryhmiin...aikamoinen aivoruuhka varmaan tarjolla, mutta hyvä niin. Tieto lisännee tuskaa, mutta myös varmuutta.

Sivistysliitosta puheen ollen - juuri sen kauttahan Kemin Vihreiden olisi mahdollisuus hakea Kemin kaupungilta puoluetukea. Sellaista todella saa - järjestöavustusta puolueille. Tue määrä riippuu puoleen valtuustopaikoista, sitä saa 2000 € per valtuutettu. Kuulostaako reilulta? Minun mielestäni harvinaisen sananmukaisesti puolueelliselta. Vihreät voisivat hakea tukea, mutta voin luvata, ettei niin tule tapahtumaan. Säästyy sekin raha johonkin tarpeellisempaan. Suuret puolueet, Vasurit etunenässä, kuittaavat kymmenien tuhansien eurojen tuet. Jos valtuutetut saavat jo palkkion kokouksista (joilla voi näppärästi rahoittaa vaikka seuraavien kunnallisvaalien mainonnan) - mihin tarvitaan puoluetukea? Niinpä niin.

Arvelin tehdä aloitteen puoluetukien lakkauttamisesta - tai käyttämisestä johonkin yleishyödylliseen tarkoitukseen. Pelkillä vuotuisilla puoluetuilla palkkaisi vaikkapa sen yhden näyttelijän, joka jotenkin omituisesti on kadonnut teatterin miesvahvuudesta...Oletteko tosiaan panneet merkille, että kymmenen vakituisen näyttelijän sijaan meillä on nyt yhdeksän? Siinäpä toinen asia, jonka suhteen on noustava barrikadeille. Vuosien varrella teatterimme henkilökunta on supistunut vuosi vuodelta tulosvaatimusten vain kasvaessa - nyt olemme jo kipupisteen tuolla puolen, voimiemme rajoilla. Uuden johtajamme ensimmäinen tehtävä onkin panna kova kovaa vasten. Mikäli emme saa lisärahoitusta, mikäli meiltä halutaan koko ajan enemmän vähemmällä, käy kuin siinä mainoksessa jossa halutaan hyvää ja halpaa..molempia ei voi saada.

Tai sitten puoluetuet voisi laittaa Junko-hallin tilalle rakennettavan urheiluhallin tukemiseen. Siinäpä hanke, joka sietäisi saada puoluerajat ylittävää tukea!
Taidankin olla niin ovela, että teen aloitteen puoluetukien siirtämisestä suoraan Junko-hallin puoluejärjestökonsensustueksi...ha haa!

Jaahah, nukkumaanmenoaika.
Palaan asiaan jos toiseenkin.

Uskollisesti teidän,
KH