Vilkaisin juuri blogiani ja piti räpyttää silmiä useammankin kerran. Yli 1500 lukijaa - puolessa päivässä. Olen itse Keski-Suomessa kirjoittamassa näytelmää ja tällainen pörinä on siksi jäänyt huomaamatta.
Ilmeisesti Junkohalli on todella monen kemiläisen - ja lähialuelaisen - kiinnostuksen kohteena. Hyvä niin. Toivottavasti sama mielenkiinto ja aktiivisuus ryydittää meidät kaikki nopeasti eteenpäin kohti viisaita päätöksiä, jotka perustuvat päivitettyyn tietoon.
Eikä haittaisi yhtään, jos tuo aktiivisuus kanavoituisi sen myötä myös muihin seutukuntamme ja yhteisömme aidosti huolestuttaviin epäkohtiin. Veitsiluoto vähentää väkeä, Kemin työttömyysaste on jo ennestään korkea - saammeko kemiläisen työllistämismallin kukoistukseen? Kuinka tavoitamme ne nuoret, joita mikäänlainen liikunta ei kiinnosta, jotka ovat syrjäytyneet tai joille on vaarana käydä niin? Entä vanhukset - Kemin väestöpohja vanhenee koko ajan, mitä tehdään? Ja joko nyt uskallamme puhua kuntaliitoksista, koska jopa sitä kautta saisimme enemmän kaikupohjaa - no, vaikkapa Junkohallin rahoitukseen...
Korjasin jo aiempaa blogaustani sen verran, että FC-88 ei sentään ole Kemin suurin jalkapalloseura,vaikka merkittävä onkin. Ikäläisen Jukalle kiitos tiedoista.
Oikeastaan halusin vähän avata sitä infoa, jota ennen valtuuston kokousta sain vaihtoehtoisista mahdollisuuksista.
Kemin kaupunki on siis valmistellut liikuntapalveluiden kehittämiseen liittyvää esiselvityshanketta yhdessä Lapin yliopiston kanssa. Hankkeen tavoitteena on kaupungin liikuntapalveluiden kokonaisvaltainen tarkastelu ja kehittäminen. Saadun tuloksen pohjalta valmistellaan EU:n uudelle ohjelmakaudelle hankekokonaisuus, joka muodostuu investointiosiosta (tuki 50 %) ja kehittämisosiosta (tuki 80 %). Tämä siis nostaisi investointisummaa melkoisesti ja mahdollistaisi suuremmat suunnitelmat.
Selvitetään myös oy:n perustamista, joka vastaisi kaikkien liikuntapaikkojen ja tilojen toiminnasta ja ylläpidosta, selkeyttäen nykyistä kuviota. Liikuntapalvelut yhtenäistyisivät, kun olemassaolevat yhtiöt yhdistettäisiin ja toimintaan suunnattava rahoitus keskittyisi yhden sopimuksen piiriin, joka sisältäisi myös toimintaa ohjaavia ja kehittäviä elementtejä.
Jungon alueen kokonaisvaltainen kehittäminen - terveysliikuntapalvelut, tutkimus-, koulutus- sekä yritystoiminnan mahdollisuudet ovat EU-rahoitukselle otollisia. Jos tätä rahoitusta ei kuitenkaan näyttäisi tulevan, uusi yhtiö käyttäisi lainatakausta uuden jalkapallo(monitoimi)hallin rakentamiseen.
Näin halli olisi valmis syksyllä 2014.
Näin lyhyesti sitä suunnitelmaa, joka on vireillä. Minusta se kuulostaa liian houkuttelevalta hylättäväksi.
Enempää en osaa vielä kertoa, mutta niin teen, kun olen itse asiassa viisaampi.
En kuitenkaan käyttäisi itseäni tässä asiassa tiedonlähteenä, vaan niitä toimijoita ja valtuutettuja - sekä virkamiehiä- jotka ovat asian kanssa faktisesti tekemisissä.
Kiitoksia laajasta mielenkiinnosta. Tehdään parhaamme, enempään ei voi pystyä!
Teidän, Kimmo H
P.S. Pakko on kommentoida tuota omaa loppulausettani perheemme motolla: Parhaamme yritämme ja mihinkään se ei riitä :)
keskiviikko 12. kesäkuuta 2013
tiistai 11. kesäkuuta 2013
Puoluetuista
Vuolukan Martti sen todella aloitti, kun Posarissa lähti avaamaan tätä puoluetuki- anteeksi, järjestötuki - dilemmaa. Jestilän Teija sitten heitti taannoin s-postitse avauksen, että me valtuustoryhmien puheenjohtajat keskustelisimme aiheesta, mutta Kurtin Mikko oli heti pitkälti sitä mieltä, ettei aiheesta auta keskustella vaan sille pitää tehdä jotakin oikeasti. Olin suuresti ilahtunut, että suuremman valtuustoryhmän jäsen oli tuota mieltä, ja pian selvisi, että järjestötukijärjestelmän nykymuotoa vastaan on moni muukin.
Ilmeisesti se kuitenkin on pesä, johon moni ei uskalla oikeasti sohaista. Kurtin Mikko piti valtuuston kokouksessa aiheesta tiukan puheenvuoron, johon sisältyi ponsi - järjestötukisysteemiä tulisi tutkia, perusteettomat tai laittomat tuet maksaa takaisin...ja laittaa siis järjestelmä uusiksi.
Kyllä oli mielenkiintoista seurata monenkin valtuustolaisen vaikeita ilmeitä ja kasvoille nousevaa punaa aiheesta puhumisen aikana. Onhan se ymmärrettävää, että kun kyseessä on tuki, joka esim. vasemmistolaisille on hyvinkin huomattava summa (se kun määräytyy valtuustopaikkojen mukaan, 2000 €/valtuutettu/vuosi) niin siinä on oma, kallis lehmä ojassa. Mutta kun puolueisiin sitoutunutta tukea ei saa jakaa, ja on turha väittää, etteivätkö tuet nyt olisi puolueisiin sitoutuneita, vaikka nuorisojärjestöilleen meneekin; miksi muuten summa olisi sidottu valtuutettujen määrään, ei järjestön tarpeen määrään? Miksi muuten perussuomalaisille ja vihreille sanotaan, että "perustakaa vain nuorisojärjestö, niin puolueenne saa teille varatut tuet"?
Kaukana ei ole tuo sana, joka Suomessa on suorastaan tabu: korruptio. Melkein pelotti kirjoittaa koko sanaa, edes omaan blogiinsa...
Kuntaliiton mukaan ei ole mahdotonta, että kaupunki antaa rahallista tukea valtuutetuille, avustusta valtuustotyöhön. Tämähän on avointa ja läpinäkyvää tukea. (Ei siis nuorisojärjstöjen kautta "pestyä")
Itse en näe mitään järkeä siinä, että valtuutetut moista rahaa saisivat ollenkaan. Valtuuston kokouksista maksetaan kokouspalkkio, eihän se päätä huimaa - taitaa olla 60 € per kokous - mutta vapaaehtoistyötähän tämä onkin. Etuoikeus ja velvollisuus, jonka äänestäjät ovat valtuuttaneet meitä tekemään. Mikäli jokin puolue tarvitsee siihen enemmän rahallista tukea, sen voi pyytää oman puolueen varoista. Varmasti esim. Vasemmistoliitto avustaa mielellään Kemin vasureita, tämä kun on hyvä ettei viimeinen kunta Suomessa, jossa vasurit ovat yhä ykkösiä. Tuki on varsinkin perusteltua nyt, kun Moisasen Sari valittiin puoluen toiseksi varapuheenjohtajaksi. (Onnea Sarille vielä kerran, muuten !)
Niin. Kurtin Mikko siis piti puheenvuoronsa. Monet selvästi närkästyneet valtuutetut hyökkäsivät moista vastaan, Jouko Pasoja mm. uhkaili, että Kurtti sahaa nyt omaa oksaansa, joka jotenkin uutukaisen valtuutetun korvaan särähti. Jos epäkohtaan puututaan, niin se on huonojen oksien karsimista, olivat ne omia tai toisten. Eikä tällaisista asioista saa tehdä henkilökohtaisia.
Kaupungin lakimieskin oli vaikeana loiventaen lausuntoaan, jonka oli antanut Posariin: "En nyt tiedä, olenko käyttänyt sanaa "laiton"..." Kuntaliiton lakimies, johon Kurtti oli ollut yhteydessä, oli asiasta varsin selkeäsanainen. Kemin nykyinen järjestötukijärjestelmä on laiton.
Keskustelu oli jo päättymässä, Harri Tauriainen vielä loppuun painotti, etteivät perussuomalaiset ole koskaan tukia hakeneet, muttei sitten kannattanut Kurtin esitystä, vaikka mieli teki.
No, minä sitten nousin ja sanoin, että jollei Harri kannata, niin minä sitten. Vihreät eivät myöskään ole halunneet puoluetukea kaupungilta. Aloitteita on tehty ennenkin näiden tukien lopettamiseksi, jopa valtuutettujen kokouspalkkioiden lopettamiseksi, mutta ne ovat kadonneet käsiteltyinä ja hylättyinä ö-mappiin.
Miten käy tällä kertaa? Vaikka kannatin Kurtin esitystä, niin kaupungin lakimies totesi, että koska kyseessä on ponsi, se ei sellaisenaan toimi. Kurtti veti siis ponnen takaisin ja muutti sen aloitteeksi. Tietenkin laitoin nimeni alle. Aloitteen oli lisäksemme allekirjoittanut ainakin Sven Nyberg ja perussuomalaistenkin näin kynäänsä sen päällä, ainakin osan, käyttävän.
Saa nähdä. Ehkä aloite tukijärjestelmän alasajamisesta nyt saa arvoisensa käsittelyn, kun asia on vihdoin kunnolla julkinen ja laittomaksikin todettu.
Avoimuus, läpinäkyvyys, kestävä kehitys. Nämä perusarvot piti pitää visusti mielessä tehdessä tärkeitä päätöksiä kevään viimeisessä valtuuston kokouksessa. Näitä asioita kun tuli äänestäjille ja itselle luvattua ajaa. Ja miksen ajaisi.
Teidän, Kimmo H
Ilmeisesti se kuitenkin on pesä, johon moni ei uskalla oikeasti sohaista. Kurtin Mikko piti valtuuston kokouksessa aiheesta tiukan puheenvuoron, johon sisältyi ponsi - järjestötukisysteemiä tulisi tutkia, perusteettomat tai laittomat tuet maksaa takaisin...ja laittaa siis järjestelmä uusiksi.
Kyllä oli mielenkiintoista seurata monenkin valtuustolaisen vaikeita ilmeitä ja kasvoille nousevaa punaa aiheesta puhumisen aikana. Onhan se ymmärrettävää, että kun kyseessä on tuki, joka esim. vasemmistolaisille on hyvinkin huomattava summa (se kun määräytyy valtuustopaikkojen mukaan, 2000 €/valtuutettu/vuosi) niin siinä on oma, kallis lehmä ojassa. Mutta kun puolueisiin sitoutunutta tukea ei saa jakaa, ja on turha väittää, etteivätkö tuet nyt olisi puolueisiin sitoutuneita, vaikka nuorisojärjestöilleen meneekin; miksi muuten summa olisi sidottu valtuutettujen määrään, ei järjestön tarpeen määrään? Miksi muuten perussuomalaisille ja vihreille sanotaan, että "perustakaa vain nuorisojärjestö, niin puolueenne saa teille varatut tuet"?
Kaukana ei ole tuo sana, joka Suomessa on suorastaan tabu: korruptio. Melkein pelotti kirjoittaa koko sanaa, edes omaan blogiinsa...
Kuntaliiton mukaan ei ole mahdotonta, että kaupunki antaa rahallista tukea valtuutetuille, avustusta valtuustotyöhön. Tämähän on avointa ja läpinäkyvää tukea. (Ei siis nuorisojärjstöjen kautta "pestyä")
Itse en näe mitään järkeä siinä, että valtuutetut moista rahaa saisivat ollenkaan. Valtuuston kokouksista maksetaan kokouspalkkio, eihän se päätä huimaa - taitaa olla 60 € per kokous - mutta vapaaehtoistyötähän tämä onkin. Etuoikeus ja velvollisuus, jonka äänestäjät ovat valtuuttaneet meitä tekemään. Mikäli jokin puolue tarvitsee siihen enemmän rahallista tukea, sen voi pyytää oman puolueen varoista. Varmasti esim. Vasemmistoliitto avustaa mielellään Kemin vasureita, tämä kun on hyvä ettei viimeinen kunta Suomessa, jossa vasurit ovat yhä ykkösiä. Tuki on varsinkin perusteltua nyt, kun Moisasen Sari valittiin puoluen toiseksi varapuheenjohtajaksi. (Onnea Sarille vielä kerran, muuten !)
Niin. Kurtin Mikko siis piti puheenvuoronsa. Monet selvästi närkästyneet valtuutetut hyökkäsivät moista vastaan, Jouko Pasoja mm. uhkaili, että Kurtti sahaa nyt omaa oksaansa, joka jotenkin uutukaisen valtuutetun korvaan särähti. Jos epäkohtaan puututaan, niin se on huonojen oksien karsimista, olivat ne omia tai toisten. Eikä tällaisista asioista saa tehdä henkilökohtaisia.
Kaupungin lakimieskin oli vaikeana loiventaen lausuntoaan, jonka oli antanut Posariin: "En nyt tiedä, olenko käyttänyt sanaa "laiton"..." Kuntaliiton lakimies, johon Kurtti oli ollut yhteydessä, oli asiasta varsin selkeäsanainen. Kemin nykyinen järjestötukijärjestelmä on laiton.
Keskustelu oli jo päättymässä, Harri Tauriainen vielä loppuun painotti, etteivät perussuomalaiset ole koskaan tukia hakeneet, muttei sitten kannattanut Kurtin esitystä, vaikka mieli teki.
No, minä sitten nousin ja sanoin, että jollei Harri kannata, niin minä sitten. Vihreät eivät myöskään ole halunneet puoluetukea kaupungilta. Aloitteita on tehty ennenkin näiden tukien lopettamiseksi, jopa valtuutettujen kokouspalkkioiden lopettamiseksi, mutta ne ovat kadonneet käsiteltyinä ja hylättyinä ö-mappiin.
Miten käy tällä kertaa? Vaikka kannatin Kurtin esitystä, niin kaupungin lakimies totesi, että koska kyseessä on ponsi, se ei sellaisenaan toimi. Kurtti veti siis ponnen takaisin ja muutti sen aloitteeksi. Tietenkin laitoin nimeni alle. Aloitteen oli lisäksemme allekirjoittanut ainakin Sven Nyberg ja perussuomalaistenkin näin kynäänsä sen päällä, ainakin osan, käyttävän.
Saa nähdä. Ehkä aloite tukijärjestelmän alasajamisesta nyt saa arvoisensa käsittelyn, kun asia on vihdoin kunnolla julkinen ja laittomaksikin todettu.
Avoimuus, läpinäkyvyys, kestävä kehitys. Nämä perusarvot piti pitää visusti mielessä tehdessä tärkeitä päätöksiä kevään viimeisessä valtuuston kokouksessa. Näitä asioita kun tuli äänestäjille ja itselle luvattua ajaa. Ja miksen ajaisi.
Teidän, Kimmo H
Junkohallista
Keskustelu kuulemma velloo kuumana somessa. Valtuuston idiootit äänestivät Junkohallia vastaan eivätkä välitä lapsista ja nuorista. Pöyristyttävää. Pohjolan Sanomien tynkäjuttu oli - ehkä tarkoituksellisestikin - provosoiva, koska siinä jätettiin suurin osa faktoista kertomatta ja vain "häviäjän" kommentti julki, totta kai katkera ja pettynyt sellainen.
Hallinvastaista äänestystähän ei tietenkään edes tapahtunut. Äänestimme kahdesta vaihtoehdosta.
Ensimmäinen vaihtoehto oli, että kaupunki lähtee Junkohalli Oy:n kanssa lainoittamaan kahden miljoonan kuplahallia, joka valmistuisi jo ensi talveksi.
Toinen vaihtoehto oli puolestaan, että tutkitaan vaihtoehtoja tälle hallille ja sopimukselle Junkohalli Oy:n kanssa ja mikäli parempaa infoa saaneena näyttää siltä, ettei esim. kovaa hallia voi tai kannata rakentaa, kuplahalli rakennetaan JOKA TAPAUKSESSA. Ja tämä päätös tehdään huhtikuuhun 2014 mennessä, eli rakennustyöt voisivat alkaa parhaimmillaan jo ensi kesän kynnyksellä. En näe mitään syytä, miksei päätöstä voisi tehdä jo nopeamminkin, kunhan riittävä vertailumateriaali on kasassa.
Eli valtuusto ei äänestänyt siitä rakennetaanko vai ei, vaan siitä MITÄ rakennetaan.
Käytännössä nyt siis mietitään, tulisiko nykyisen Junkohalli Oy:n eli jalkapalloseurojen muodostaman yhtiön (josta muuten puuttuu kokonaan yksi Kemin suurista seuroista FC-88, jolle tarjottiin ihmeen pientä osuutta yhtiöstä yhden päivän varoitusajalla, mikä vaikuttaa vain muodollisuudelta, jonka perusteella voidaan väittää, että "kyllä me yritettiin mutta ei niitä kiinnostanut") edes olla se toimintaa pyörittävä pulju, vai kannattaisiko perustaa uusi instanssi hallia pyörittämään - sellainen yhtiö, jossa ovat kaikki hallista hyötyvät urheiluseurat eri lajiryhmistä. Nyt mm. yleisurheilupuolen viesti oli, että haluaisivat mielellään lopettaa Haaparannassa ramppaamisen, mutta kuplahalli olisi toimimaton ratkaisu heidän tarpeisiinsa.
En usko, että yksikään valtuuston jäsen on Jungon hallitarvetta vastaan. Kysymys onkin nyt siitä, miten lähdemme rakentamaan Jungon alueen halleja mahdollisimman monipuolisesti ja kauaskatseisesti. Lapin yliopiston toimesta ja Kemin kaupungin jo viime vuoden puolella rahallisesti tukemana on meneillään hanke, joka kartoittaa mahdollisimman järkevää Jungon alueen liikuntapalvelujen synergian maksimointia. Jäähallin ja viereen suunnitellun monitoimihallin yhteispelin tulisi alkaa jo lämmitysratkaisuista ja päätyä alueen muodostumisesta yksiköksi, jossa pikkuveli voi olla jääkiekkoharjoituksissa, isoveli juoksutreeneissä, isosisko jalkapalloharjoituksissa, isä kuntosalilla, äiti hiihtämässä ja mummo kahviossa. Ja kaikki tulivat yhdellä autolla. (Luultavasti tila-autolla...)
Tiedän hyvin, että tällaisen rakentamiseen menee aikaa ja siihen sitoutuminen tarkoittaa todella sitoutumista. Itse seisoin juuri tänään viimeksi Lapuan Patruunahallin komean, kiinteän hallin vieressä ja kyselin sen käyttötunteja ja -mahdollisuuksia. Simultaanikäytön mahdollisuudet aivan toista luokkaa kuin kuplahallissa, eikä rakennushintakaan ollut tuo monien (kuplahallia kannattavien) manaama kymmenen miljoonaa, ei edes puoliakaan siitä. Jungossa meillä olisi jo pohjatkin valmiina. Olisihan tuo nyt harvinaisen pöljää olla edes tutkimatta tällaista vaihtoehtoa. Kiinteään monitoimihalliin EU- ja muiden tukien haku mahdollistuu, ja se on myös kestävämpää kehitystä niin energiatehokkuudeltaan kuin elinkaarensakin suhteen.
Ja jos homma näyttää mahdottomalta, niin pykätään se kuplahalli vuoden päästä. Yhden vuoden palloilijat varmasti pärjäävät, vaikka valtuustolaisille manattiin jo koko lajin kuolemaa. Se nyt on aivan kukkupuhetta, itse olen joutunut nuorena pitämään kaksikin talvea taukoa ja/tai harjoitella korvaavissa tiloissa, ensin tennistä ja sitten uintia harrastaneena. Eikä palo loppunut tilojen puutteen takia. Itse asiassa uintiharrastus loppui VALMENTAJIEN innon puutteeseen, kun piti matkata kauemmas ja pienempään halliin Mehtimäen hallin ollessa remontissa. (Tuli muuten upea halli sitten remontin jälkeen, aivan kuten meilläkin Kemissä on.) Tässä kai piileekin suurin vaara - nyt on aikuisten näytettävä esimerkkiä ja muistettava, että hyvää kannattaa odottaa.
Ei pyyhitä ennen kuin kakka on pöntössä. Mietitään tarkasti, ajatellaan oikeasti lastemme ja tämän alueen tulevaisuutta mahdollisimman pitkälle ja avaramielisesti.
P.S. Onko meillä Kemissä teatteritaloa? Ei. Meillä on kulttuurikeskus. Toimiva kulttuurin keskus, jota kehitetään edelleen. Fiksua. Tehdään siis hallistakin keskus, ei pelkkä jalkapallohalli. Toimiva, laajentumiskykyinen liikuntakulttuurin keskus. Kasvavan, lapsiperheitä kuhisevan asuinalueen viereen. Viisautta, sanon minä.
Hallinvastaista äänestystähän ei tietenkään edes tapahtunut. Äänestimme kahdesta vaihtoehdosta.
Ensimmäinen vaihtoehto oli, että kaupunki lähtee Junkohalli Oy:n kanssa lainoittamaan kahden miljoonan kuplahallia, joka valmistuisi jo ensi talveksi.
Toinen vaihtoehto oli puolestaan, että tutkitaan vaihtoehtoja tälle hallille ja sopimukselle Junkohalli Oy:n kanssa ja mikäli parempaa infoa saaneena näyttää siltä, ettei esim. kovaa hallia voi tai kannata rakentaa, kuplahalli rakennetaan JOKA TAPAUKSESSA. Ja tämä päätös tehdään huhtikuuhun 2014 mennessä, eli rakennustyöt voisivat alkaa parhaimmillaan jo ensi kesän kynnyksellä. En näe mitään syytä, miksei päätöstä voisi tehdä jo nopeamminkin, kunhan riittävä vertailumateriaali on kasassa.
Eli valtuusto ei äänestänyt siitä rakennetaanko vai ei, vaan siitä MITÄ rakennetaan.
Käytännössä nyt siis mietitään, tulisiko nykyisen Junkohalli Oy:n eli jalkapalloseurojen muodostaman yhtiön (josta muuten puuttuu kokonaan yksi Kemin suurista seuroista FC-88, jolle tarjottiin ihmeen pientä osuutta yhtiöstä yhden päivän varoitusajalla, mikä vaikuttaa vain muodollisuudelta, jonka perusteella voidaan väittää, että "kyllä me yritettiin mutta ei niitä kiinnostanut") edes olla se toimintaa pyörittävä pulju, vai kannattaisiko perustaa uusi instanssi hallia pyörittämään - sellainen yhtiö, jossa ovat kaikki hallista hyötyvät urheiluseurat eri lajiryhmistä. Nyt mm. yleisurheilupuolen viesti oli, että haluaisivat mielellään lopettaa Haaparannassa ramppaamisen, mutta kuplahalli olisi toimimaton ratkaisu heidän tarpeisiinsa.
En usko, että yksikään valtuuston jäsen on Jungon hallitarvetta vastaan. Kysymys onkin nyt siitä, miten lähdemme rakentamaan Jungon alueen halleja mahdollisimman monipuolisesti ja kauaskatseisesti. Lapin yliopiston toimesta ja Kemin kaupungin jo viime vuoden puolella rahallisesti tukemana on meneillään hanke, joka kartoittaa mahdollisimman järkevää Jungon alueen liikuntapalvelujen synergian maksimointia. Jäähallin ja viereen suunnitellun monitoimihallin yhteispelin tulisi alkaa jo lämmitysratkaisuista ja päätyä alueen muodostumisesta yksiköksi, jossa pikkuveli voi olla jääkiekkoharjoituksissa, isoveli juoksutreeneissä, isosisko jalkapalloharjoituksissa, isä kuntosalilla, äiti hiihtämässä ja mummo kahviossa. Ja kaikki tulivat yhdellä autolla. (Luultavasti tila-autolla...)
Tiedän hyvin, että tällaisen rakentamiseen menee aikaa ja siihen sitoutuminen tarkoittaa todella sitoutumista. Itse seisoin juuri tänään viimeksi Lapuan Patruunahallin komean, kiinteän hallin vieressä ja kyselin sen käyttötunteja ja -mahdollisuuksia. Simultaanikäytön mahdollisuudet aivan toista luokkaa kuin kuplahallissa, eikä rakennushintakaan ollut tuo monien (kuplahallia kannattavien) manaama kymmenen miljoonaa, ei edes puoliakaan siitä. Jungossa meillä olisi jo pohjatkin valmiina. Olisihan tuo nyt harvinaisen pöljää olla edes tutkimatta tällaista vaihtoehtoa. Kiinteään monitoimihalliin EU- ja muiden tukien haku mahdollistuu, ja se on myös kestävämpää kehitystä niin energiatehokkuudeltaan kuin elinkaarensakin suhteen.
Ja jos homma näyttää mahdottomalta, niin pykätään se kuplahalli vuoden päästä. Yhden vuoden palloilijat varmasti pärjäävät, vaikka valtuustolaisille manattiin jo koko lajin kuolemaa. Se nyt on aivan kukkupuhetta, itse olen joutunut nuorena pitämään kaksikin talvea taukoa ja/tai harjoitella korvaavissa tiloissa, ensin tennistä ja sitten uintia harrastaneena. Eikä palo loppunut tilojen puutteen takia. Itse asiassa uintiharrastus loppui VALMENTAJIEN innon puutteeseen, kun piti matkata kauemmas ja pienempään halliin Mehtimäen hallin ollessa remontissa. (Tuli muuten upea halli sitten remontin jälkeen, aivan kuten meilläkin Kemissä on.) Tässä kai piileekin suurin vaara - nyt on aikuisten näytettävä esimerkkiä ja muistettava, että hyvää kannattaa odottaa.
Ei pyyhitä ennen kuin kakka on pöntössä. Mietitään tarkasti, ajatellaan oikeasti lastemme ja tämän alueen tulevaisuutta mahdollisimman pitkälle ja avaramielisesti.
P.S. Onko meillä Kemissä teatteritaloa? Ei. Meillä on kulttuurikeskus. Toimiva kulttuurin keskus, jota kehitetään edelleen. Fiksua. Tehdään siis hallistakin keskus, ei pelkkä jalkapallohalli. Toimiva, laajentumiskykyinen liikuntakulttuurin keskus. Kasvavan, lapsiperheitä kuhisevan asuinalueen viereen. Viisautta, sanon minä.
maanantai 29. huhtikuuta 2013
Sanan mahti
Miksipä enää tehdä sen kummemmin aloitetta järjestö - eli oikeammin puoluetuen alasajamiseksi? Kunnia sille jolle kunnia kuuluu - Vuolukka teki kaksiosaisen jutun Posariin ja homma lähtee rullaamaan. Ehkä nyt vihdoin (on sitä kuulemma vuosikymmeniä yritetty) omituinen järjestötukikäytäntö puretaan ja kaupungin rajalliset tukivarat jaetaan jatkossa oikeasti tarvitseville ja tasapuolisesti.
Blogikirjoittelu koko pienen inflaation tuossa, kun Tumman veden päällä söi koko aivokapasiteetin pariksi kuukaudeksi, mutta nyt voi taas pikku hiljaa aktivoitua. Ensi viikolla ruvetaan valtuustossa laatimaan kaupunnkistrategiaa tulevaisuutta varten. On tärkeää ja hienoa olla mukana laatimassa suuntaviittoja kehitykselle ja tunkea ehkä vähän lisää vihreyttä (jonka käsitän tässä yhteydessä mm. kestävän kehityksen ja byrokraattisen läpinäkyvyyden ajamiseksi) mukaan suunnitelmaan.
PAlaan aiheeseen piakkoin - torstaina tulee taas seuraavan valtuustoistunnon materiaali. Mutta sitä ennen lusitaan vappu. Työn juhlaa!
Blogikirjoittelu koko pienen inflaation tuossa, kun Tumman veden päällä söi koko aivokapasiteetin pariksi kuukaudeksi, mutta nyt voi taas pikku hiljaa aktivoitua. Ensi viikolla ruvetaan valtuustossa laatimaan kaupunnkistrategiaa tulevaisuutta varten. On tärkeää ja hienoa olla mukana laatimassa suuntaviittoja kehitykselle ja tunkea ehkä vähän lisää vihreyttä (jonka käsitän tässä yhteydessä mm. kestävän kehityksen ja byrokraattisen läpinäkyvyyden ajamiseksi) mukaan suunnitelmaan.
PAlaan aiheeseen piakkoin - torstaina tulee taas seuraavan valtuustoistunnon materiaali. Mutta sitä ennen lusitaan vappu. Työn juhlaa!
sunnuntai 3. helmikuuta 2013
Vihreätä koulutusta
Huonosti nukutun yön jälkeen on helmeilevän pirskahtelevaa istua koko päivä viherpesussa. Saatikka jos sitä seuraa TOINEN huonosti nukuttu yö hotellin yökerhon jumputuksesta passiivisesti nauttien ja TOINEN päivä viherpesussa.
Heurekassa tuli kyllä kaksi päivää niin täyttä asiaa, että kannatti tulla. (VAROITUS: Koska aion nyt
omiakin muistiinpanojani ja ajatuksiani selventääkseni käydä päivät läpi varsin yksityiskohtaisesti, tästä saattaa tulla varsin pitkä ja kuivahko (?) blogaus...semminkin kun päivien aikana täyttyi 44 sivua valtuustovihkoa muistiinpanoista)
Lauantain aloitti kansanedustaja Oras Tynkkynen puhuen meistä - kunnanvaltuutetuista - maailman pelastajina (koska kaikki jokapäiväisen elämän tärkeimmät päätökset tehdään kuntatasolla...) ja hieman kaapaisi Vihreiden kuntaliitosehdotelmaa kahden tason mallina, jossa säilytetään paikallishallinto eli nykyisten, pienempien kuntien rakenne niiltä osin kun se kuntalaisia hyvin palvelee ja kuntaliitos niissä asioissa, jossa se taas palvelee yhteistä etua parhaiten.
Tätä käsittelen ehkä myöhemmin enemmän (kunhan olen muodostanut tarkemman mielipiteen) mutta näin näin äkikseltään kuulostaa järkevältä. Joko-tai on minusta muutenkin lähes poikkeuksetta järjetön suhtautuminen poliitiikassa. Jousto, synergia, huomioonottaminen - niin sen pitää olla. Maailma on muuttunut.
Oras painotti myös tiedottamista (joksi voinee laskea vaikka tämän...), puhui sosiaali-ja terveydenhoidon uudistuksesta, nuorisotakuusta merkittävän syrjäytymisen estotoimenpiteenä...
Välikevennys: joka toinen kerta, kun näen jossain sanan nuorisotakuu, jään siihen kiinni. Jostain syystä näen sen helposti kolmiosaisena yhdyssanana: nuori/sota/kuu. Minkäs teet...
Katariina Poskiparralta tuli tymäkkää tietoa kunta - ja palvelurakenneuudistuksesta. Keminkin valtuuston pitää kuluvan vuoden marraskuun loppuun mennessä ilmoittaa, minkä kunnan tai kuntien kanssa alkaa selvittää yhdistymistä.
Kuntauudistuksen jatkuvasti päivittyvä tietopaketti löytyy osoitteesta www.vm.fi/hankkeet/kuntauudistus.
Ennen lounasta käytiin vielä paneelikeskustelua palveluiden rahoittamisesta, kiitettävän asiantuntevalla porukalla. Helsingistä Minerva Krohn (THL:n perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri ja kaupunginvaltuutettu), Joensuusta Krista Mikkonen (puolueen vpj, jolla oli kehuttavan käytännönläheinen ote jokaisessa puheenvuorossaan), Vantaalta Timo Juurikkala (vpj myöskin) ja Tampereelta Olli-Poika Parviainen (apulaispormestari).
Juurikkala näki valitettavana sen, että ensin leikataan aina niistä palveluista, jotka eivät ole kunnalle lakisääteisesti pakollisia järjestää. Monesti tällaiset palvelut kohdistuvat ihmisten viihtyvyyteen, harrastuksiin, kulttuuriin...mutta lakisääteisissäkin löytyy säästömahdollisuuksia, jotka yleensä liittyvät palveluiden keskittämiseen, tehostamiseen tai rakenteisiin puuttumiseen.
Krista Mikkonen antoi käytännön esimerkin - kun rakennettiin uusi lukio, tuli kansanopisto samoihin tiloihin iltakäyttäjäksi ja tilojen käyttö tehostui kummasti. Krohn kertoi tässä esimerkin Oulusta, jossa rakennettiin saman katon alle koulu, kirjasto ja nuorisotoimi - ja synergiaedut valtaisat!
Mikkonen kertoi myös yritysten kilpailuttavan kuntia; pitäisi löytää yhteiset, kestävää kehitystä ja molemminpuolista, pidempikestoista hyötyä syntyisi. Muuten voi käydä niin, että esim. suuri yhtiö uhkaa muuttaa eri kuntaan, ellei saa uusia parkkipaikkoja ja muuttaa sitten parin vuoden päästä kuitenkin. Ettei näin vain käynyt Torniossa, jossa ymmärtääkseni ehdittiin juuri rakentaa uusi vedenpuhdistamo Lapin Kullan tarpeisiin ja oluttehdas lähtikin litomaan?
Minerva Krohn kertoi seuraavaksi Sosiaali -ja terveudenhuollon uudistuksesta. Ongelmana on ollut rahoituksen monikanavaisuus ja erikoissairaanhoidon liika huomioiminen, mikä on luonnollistakin - esh:n toimijat ovat "sankareita" jotka tekevät liki ihmetekoja pelastaessaan henkiä, kun taas terveyskeskuslääkärit ovat väsyneitä perusflunssien hoitelijoita. Terveyskeskukset kuitenkin nimenomaan kaipaavat lisähuomiota, kroonisesti sairaiden elämänlaadun parantamiseen on pystyttävä keskittymään enemmän, tekemään pätevämpiä, pitkäkestoisia hoitosuunnitelmia, hoitaa asiat kerralla kuntoon ja katkaista potilaiden jatkuvan terkkarilla ramppaamisen kierre.
Erkki Perälä puhui avoimuudesta, valtuustokokousten streamauksen hienoudesta ym. Se on muuten lähes ilmaista, joten uskokaa vain, että tulen tekemään asiasta aloitteen! Erkki rohkaisi myös mm. blogaamaan, joten minähän tässä teen työtä käskettyä.
Ritva Pihlaja puhui lähidemokratian tärkeydestä, etenkin nyt se on harvinaisen ajankohtaista, kun äänestysprosentti oli mitä oli, kuntaliitosten myötä syntyy yhä suurempia kuntia ja meidän kaikkien luottamusta kunnan toimivuutta kohtaan sietäisi vahvistaa. Rovaniemi toimi esimerkkinä, siellä on perustettu aluelautakuntia, joissa on edustajia alueen pikkukylistä ja joka toimii sitten Rovaniemen kunnanhallituksen alla. Tietysti tämä vaatii uusia järjestelyjä ja kauan kaivattua(kin) joustauutta myös kaupungin/kunnan hallintorakenteeseen.
Tiina Pursula puhui vielä illan päätteeksi kunnista ja ilmastonmuutoksesta - eli perusvihreästä aiheesta. Tämähän on osa minunkin velvollisuuttani VIhreänä, kiinnittää Kemissä huomiota päästöjen hillintää ja mm. hiilijalanjäljen pienentämiseen kansallista tavoitetta kohti. Muistaakseni meillä kyllä jo tehdään asioita tällä saralla. Mutta koskaan ei voi tehdä liikaa, ja vaikka Suomi onkin pieni pisara maailmann hiilidioksidikakussa, niin meidän on hyvä toimia esimerkkinä muille - muutenpa ei ole vara valittaakaan. Vahvasti uskallan kuitenkin epäillä, että suurten paperitehtaiden kotikuntana Kemi ei ilmoittaudu porkkanoidenkaan innoittamana HINKU-kuntien joukkoon - joihin kuuluu mm. Ii - jotka ovat sitoutuneet 80 % päästövähennyksiin vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Valtava luku, mutta tekniikan ja tietoisuuden kehittyessä aivan realistinen.
EU-tukea voi muuten saada ekotukihenkilöiden koulutukseen - he pitävät huolta yritysten tai vaikka kunnan toimipisteiden energiatehokkuudesta, loistava homma.
Kun kaiken tämän vihreyden päälle juttelin vielä maailmaa paremmaksi pikkutunneille asti ystäväni Jäärnin Petrin kanssa, niin siinäpä sitä oli yhdelle päivälle sanoja maailmassa.
Jo mainitsemieni toisten huonojen yöunien jälkeen painuttiin taas viheriöön. Nyt tuntuu jo, että olen näpytellyt itseni vahvasti referoivampaan mielentilaan, joten todella lyhyesti sunnuntaista:
Aamun aloitti Kuntaliiton lakimies Riitta Myllymäki lakiasioilla. Ei niistä sen enempää.
Sitten juttelimme pienryhmässä maahanmuuttaja-asioista vaasalaisen Juha Tuomikosken johdolla, ja nytpä on vähän lisää selkeätä faktaa eräidenkin realistien materiaalin rinnalle.
Aika huikea foorumi tuo hommaforum.org, jossa maahanmuuttokriittiset valveutuneesti keskustelevat. Ihmettelen aivan, kuinka monelle tämä asia on niin sydäntä lähellä - Homman keskusteluihin on lähetetty satojatuhansia viestejä, per viestiketju! Huh heijaa.
Ja korostan tässä muuten, että koska "kriittinen" ei ole "vastustavan" synonyymi, niin kannatan kaikkea kritiikkiä ja voin itsekin sanoa olevani maahanmuuttokriittinen. Ollaanhan tässä itsekin maahanmuuttajia alkuperäiskansan mailla leireilemässä...
Voi tsekata vaikka www.thl.fi/maamu niin löytypä faktaa. Eikä Vihreidenkään maahanmuuttajapolitiikka ole mikään hellanlettas: www.vihreat.fi/maahanmuutto
Marja Honkonen kertoi viestinnästä - sitä teen juuri nyt :)
Pekka Sauri kertoi kokemuksen syvällä rintaäänellä, miten toisten valtuustoryhmien kanssa kannattaa puljata, miten tehdään toimivia esityksiä, puhui vähän politiikan psykologiaa (Ihmisiähän me hei kaikki ollaan) ja kaikkea muuta erittäin käyttökelpoista vinkkiä valtuustotyöhön.
Helsingin VIhreiden (Juuasta kotoisin oleva!) Mari Puoskari, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja pisti homman pakettiin ja nyt sitten hajaannumme ympäri Suomen tekemään maailmasta paremman.
Kerta kaikkiaan loistavat, asiapitoiset kaksi päivää, joiden aiheista olisi järjestään voinut puhua pidempäänkin, mutta hyvä näinkin. Valtavasti on nyt tavaraa, jonka kanssa lähteä valtuustokauttani muokkaamaan itseni näköiseksi, Vihreyden ehdoilla.
Nyt nukkumaan. Juna saapui jo Tampereelle. Eihän tästä ole Kemiin enää kuin kullinluikaus, ei kahdeksaakaan tuntia...
Teidän,
KH
Heurekassa tuli kyllä kaksi päivää niin täyttä asiaa, että kannatti tulla. (VAROITUS: Koska aion nyt
omiakin muistiinpanojani ja ajatuksiani selventääkseni käydä päivät läpi varsin yksityiskohtaisesti, tästä saattaa tulla varsin pitkä ja kuivahko (?) blogaus...semminkin kun päivien aikana täyttyi 44 sivua valtuustovihkoa muistiinpanoista)
Lauantain aloitti kansanedustaja Oras Tynkkynen puhuen meistä - kunnanvaltuutetuista - maailman pelastajina (koska kaikki jokapäiväisen elämän tärkeimmät päätökset tehdään kuntatasolla...) ja hieman kaapaisi Vihreiden kuntaliitosehdotelmaa kahden tason mallina, jossa säilytetään paikallishallinto eli nykyisten, pienempien kuntien rakenne niiltä osin kun se kuntalaisia hyvin palvelee ja kuntaliitos niissä asioissa, jossa se taas palvelee yhteistä etua parhaiten.
Tätä käsittelen ehkä myöhemmin enemmän (kunhan olen muodostanut tarkemman mielipiteen) mutta näin näin äkikseltään kuulostaa järkevältä. Joko-tai on minusta muutenkin lähes poikkeuksetta järjetön suhtautuminen poliitiikassa. Jousto, synergia, huomioonottaminen - niin sen pitää olla. Maailma on muuttunut.
Oras painotti myös tiedottamista (joksi voinee laskea vaikka tämän...), puhui sosiaali-ja terveydenhoidon uudistuksesta, nuorisotakuusta merkittävän syrjäytymisen estotoimenpiteenä...
Välikevennys: joka toinen kerta, kun näen jossain sanan nuorisotakuu, jään siihen kiinni. Jostain syystä näen sen helposti kolmiosaisena yhdyssanana: nuori/sota/kuu. Minkäs teet...
Katariina Poskiparralta tuli tymäkkää tietoa kunta - ja palvelurakenneuudistuksesta. Keminkin valtuuston pitää kuluvan vuoden marraskuun loppuun mennessä ilmoittaa, minkä kunnan tai kuntien kanssa alkaa selvittää yhdistymistä.
Kuntauudistuksen jatkuvasti päivittyvä tietopaketti löytyy osoitteesta www.vm.fi/hankkeet/kuntauudistus.
Ennen lounasta käytiin vielä paneelikeskustelua palveluiden rahoittamisesta, kiitettävän asiantuntevalla porukalla. Helsingistä Minerva Krohn (THL:n perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri ja kaupunginvaltuutettu), Joensuusta Krista Mikkonen (puolueen vpj, jolla oli kehuttavan käytännönläheinen ote jokaisessa puheenvuorossaan), Vantaalta Timo Juurikkala (vpj myöskin) ja Tampereelta Olli-Poika Parviainen (apulaispormestari).
Juurikkala näki valitettavana sen, että ensin leikataan aina niistä palveluista, jotka eivät ole kunnalle lakisääteisesti pakollisia järjestää. Monesti tällaiset palvelut kohdistuvat ihmisten viihtyvyyteen, harrastuksiin, kulttuuriin...mutta lakisääteisissäkin löytyy säästömahdollisuuksia, jotka yleensä liittyvät palveluiden keskittämiseen, tehostamiseen tai rakenteisiin puuttumiseen.
Krista Mikkonen antoi käytännön esimerkin - kun rakennettiin uusi lukio, tuli kansanopisto samoihin tiloihin iltakäyttäjäksi ja tilojen käyttö tehostui kummasti. Krohn kertoi tässä esimerkin Oulusta, jossa rakennettiin saman katon alle koulu, kirjasto ja nuorisotoimi - ja synergiaedut valtaisat!
Mikkonen kertoi myös yritysten kilpailuttavan kuntia; pitäisi löytää yhteiset, kestävää kehitystä ja molemminpuolista, pidempikestoista hyötyä syntyisi. Muuten voi käydä niin, että esim. suuri yhtiö uhkaa muuttaa eri kuntaan, ellei saa uusia parkkipaikkoja ja muuttaa sitten parin vuoden päästä kuitenkin. Ettei näin vain käynyt Torniossa, jossa ymmärtääkseni ehdittiin juuri rakentaa uusi vedenpuhdistamo Lapin Kullan tarpeisiin ja oluttehdas lähtikin litomaan?
Minerva Krohn kertoi seuraavaksi Sosiaali -ja terveudenhuollon uudistuksesta. Ongelmana on ollut rahoituksen monikanavaisuus ja erikoissairaanhoidon liika huomioiminen, mikä on luonnollistakin - esh:n toimijat ovat "sankareita" jotka tekevät liki ihmetekoja pelastaessaan henkiä, kun taas terveyskeskuslääkärit ovat väsyneitä perusflunssien hoitelijoita. Terveyskeskukset kuitenkin nimenomaan kaipaavat lisähuomiota, kroonisesti sairaiden elämänlaadun parantamiseen on pystyttävä keskittymään enemmän, tekemään pätevämpiä, pitkäkestoisia hoitosuunnitelmia, hoitaa asiat kerralla kuntoon ja katkaista potilaiden jatkuvan terkkarilla ramppaamisen kierre.
Erkki Perälä puhui avoimuudesta, valtuustokokousten streamauksen hienoudesta ym. Se on muuten lähes ilmaista, joten uskokaa vain, että tulen tekemään asiasta aloitteen! Erkki rohkaisi myös mm. blogaamaan, joten minähän tässä teen työtä käskettyä.
Ritva Pihlaja puhui lähidemokratian tärkeydestä, etenkin nyt se on harvinaisen ajankohtaista, kun äänestysprosentti oli mitä oli, kuntaliitosten myötä syntyy yhä suurempia kuntia ja meidän kaikkien luottamusta kunnan toimivuutta kohtaan sietäisi vahvistaa. Rovaniemi toimi esimerkkinä, siellä on perustettu aluelautakuntia, joissa on edustajia alueen pikkukylistä ja joka toimii sitten Rovaniemen kunnanhallituksen alla. Tietysti tämä vaatii uusia järjestelyjä ja kauan kaivattua(kin) joustauutta myös kaupungin/kunnan hallintorakenteeseen.
Tiina Pursula puhui vielä illan päätteeksi kunnista ja ilmastonmuutoksesta - eli perusvihreästä aiheesta. Tämähän on osa minunkin velvollisuuttani VIhreänä, kiinnittää Kemissä huomiota päästöjen hillintää ja mm. hiilijalanjäljen pienentämiseen kansallista tavoitetta kohti. Muistaakseni meillä kyllä jo tehdään asioita tällä saralla. Mutta koskaan ei voi tehdä liikaa, ja vaikka Suomi onkin pieni pisara maailmann hiilidioksidikakussa, niin meidän on hyvä toimia esimerkkinä muille - muutenpa ei ole vara valittaakaan. Vahvasti uskallan kuitenkin epäillä, että suurten paperitehtaiden kotikuntana Kemi ei ilmoittaudu porkkanoidenkaan innoittamana HINKU-kuntien joukkoon - joihin kuuluu mm. Ii - jotka ovat sitoutuneet 80 % päästövähennyksiin vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Valtava luku, mutta tekniikan ja tietoisuuden kehittyessä aivan realistinen.
EU-tukea voi muuten saada ekotukihenkilöiden koulutukseen - he pitävät huolta yritysten tai vaikka kunnan toimipisteiden energiatehokkuudesta, loistava homma.
Kun kaiken tämän vihreyden päälle juttelin vielä maailmaa paremmaksi pikkutunneille asti ystäväni Jäärnin Petrin kanssa, niin siinäpä sitä oli yhdelle päivälle sanoja maailmassa.
Jo mainitsemieni toisten huonojen yöunien jälkeen painuttiin taas viheriöön. Nyt tuntuu jo, että olen näpytellyt itseni vahvasti referoivampaan mielentilaan, joten todella lyhyesti sunnuntaista:
Aamun aloitti Kuntaliiton lakimies Riitta Myllymäki lakiasioilla. Ei niistä sen enempää.
Sitten juttelimme pienryhmässä maahanmuuttaja-asioista vaasalaisen Juha Tuomikosken johdolla, ja nytpä on vähän lisää selkeätä faktaa eräidenkin realistien materiaalin rinnalle.
Aika huikea foorumi tuo hommaforum.org, jossa maahanmuuttokriittiset valveutuneesti keskustelevat. Ihmettelen aivan, kuinka monelle tämä asia on niin sydäntä lähellä - Homman keskusteluihin on lähetetty satojatuhansia viestejä, per viestiketju! Huh heijaa.
Ja korostan tässä muuten, että koska "kriittinen" ei ole "vastustavan" synonyymi, niin kannatan kaikkea kritiikkiä ja voin itsekin sanoa olevani maahanmuuttokriittinen. Ollaanhan tässä itsekin maahanmuuttajia alkuperäiskansan mailla leireilemässä...
Voi tsekata vaikka www.thl.fi/maamu niin löytypä faktaa. Eikä Vihreidenkään maahanmuuttajapolitiikka ole mikään hellanlettas: www.vihreat.fi/maahanmuutto
Marja Honkonen kertoi viestinnästä - sitä teen juuri nyt :)
Pekka Sauri kertoi kokemuksen syvällä rintaäänellä, miten toisten valtuustoryhmien kanssa kannattaa puljata, miten tehdään toimivia esityksiä, puhui vähän politiikan psykologiaa (Ihmisiähän me hei kaikki ollaan) ja kaikkea muuta erittäin käyttökelpoista vinkkiä valtuustotyöhön.
Helsingin VIhreiden (Juuasta kotoisin oleva!) Mari Puoskari, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja pisti homman pakettiin ja nyt sitten hajaannumme ympäri Suomen tekemään maailmasta paremman.
Kerta kaikkiaan loistavat, asiapitoiset kaksi päivää, joiden aiheista olisi järjestään voinut puhua pidempäänkin, mutta hyvä näinkin. Valtavasti on nyt tavaraa, jonka kanssa lähteä valtuustokauttani muokkaamaan itseni näköiseksi, Vihreyden ehdoilla.
Nyt nukkumaan. Juna saapui jo Tampereelle. Eihän tästä ole Kemiin enää kuin kullinluikaus, ei kahdeksaakaan tuntia...
Teidän,
KH
perjantai 1. helmikuuta 2013
Vihreiden valtuustokoulutus
Juna kulkee taas ja vain viisi minuuttia myöhässä aikataulusta. Olen matkalla Vihreiden sivistysliiton järjestämille koulutuspäiville Vantaalla, Heurekan tiloissa. Viikonlopun aikana minusta pitäisi tulla hullua hurskaampi, mitä tulee Vihreään kuntapolitiikkaan, palvelujen rahoittamisen vaihtoehtoihin, kuntien ilmastopolitiikkaan, avoimuuteen, suhteisiin toisiin valtuustoryhmiin...aikamoinen aivoruuhka varmaan tarjolla, mutta hyvä niin. Tieto lisännee tuskaa, mutta myös varmuutta.
Sivistysliitosta puheen ollen - juuri sen kauttahan Kemin Vihreiden olisi mahdollisuus hakea Kemin kaupungilta puoluetukea. Sellaista todella saa - järjestöavustusta puolueille. Tue määrä riippuu puoleen valtuustopaikoista, sitä saa 2000 € per valtuutettu. Kuulostaako reilulta? Minun mielestäni harvinaisen sananmukaisesti puolueelliselta. Vihreät voisivat hakea tukea, mutta voin luvata, ettei niin tule tapahtumaan. Säästyy sekin raha johonkin tarpeellisempaan. Suuret puolueet, Vasurit etunenässä, kuittaavat kymmenien tuhansien eurojen tuet. Jos valtuutetut saavat jo palkkion kokouksista (joilla voi näppärästi rahoittaa vaikka seuraavien kunnallisvaalien mainonnan) - mihin tarvitaan puoluetukea? Niinpä niin.
Arvelin tehdä aloitteen puoluetukien lakkauttamisesta - tai käyttämisestä johonkin yleishyödylliseen tarkoitukseen. Pelkillä vuotuisilla puoluetuilla palkkaisi vaikkapa sen yhden näyttelijän, joka jotenkin omituisesti on kadonnut teatterin miesvahvuudesta...Oletteko tosiaan panneet merkille, että kymmenen vakituisen näyttelijän sijaan meillä on nyt yhdeksän? Siinäpä toinen asia, jonka suhteen on noustava barrikadeille. Vuosien varrella teatterimme henkilökunta on supistunut vuosi vuodelta tulosvaatimusten vain kasvaessa - nyt olemme jo kipupisteen tuolla puolen, voimiemme rajoilla. Uuden johtajamme ensimmäinen tehtävä onkin panna kova kovaa vasten. Mikäli emme saa lisärahoitusta, mikäli meiltä halutaan koko ajan enemmän vähemmällä, käy kuin siinä mainoksessa jossa halutaan hyvää ja halpaa..molempia ei voi saada.
Tai sitten puoluetuet voisi laittaa Junko-hallin tilalle rakennettavan urheiluhallin tukemiseen. Siinäpä hanke, joka sietäisi saada puoluerajat ylittävää tukea!
Taidankin olla niin ovela, että teen aloitteen puoluetukien siirtämisestä suoraan Junko-hallin puoluejärjestökonsensustueksi...ha haa!
Jaahah, nukkumaanmenoaika.
Palaan asiaan jos toiseenkin.
Uskollisesti teidän,
KH
Sivistysliitosta puheen ollen - juuri sen kauttahan Kemin Vihreiden olisi mahdollisuus hakea Kemin kaupungilta puoluetukea. Sellaista todella saa - järjestöavustusta puolueille. Tue määrä riippuu puoleen valtuustopaikoista, sitä saa 2000 € per valtuutettu. Kuulostaako reilulta? Minun mielestäni harvinaisen sananmukaisesti puolueelliselta. Vihreät voisivat hakea tukea, mutta voin luvata, ettei niin tule tapahtumaan. Säästyy sekin raha johonkin tarpeellisempaan. Suuret puolueet, Vasurit etunenässä, kuittaavat kymmenien tuhansien eurojen tuet. Jos valtuutetut saavat jo palkkion kokouksista (joilla voi näppärästi rahoittaa vaikka seuraavien kunnallisvaalien mainonnan) - mihin tarvitaan puoluetukea? Niinpä niin.
Arvelin tehdä aloitteen puoluetukien lakkauttamisesta - tai käyttämisestä johonkin yleishyödylliseen tarkoitukseen. Pelkillä vuotuisilla puoluetuilla palkkaisi vaikkapa sen yhden näyttelijän, joka jotenkin omituisesti on kadonnut teatterin miesvahvuudesta...Oletteko tosiaan panneet merkille, että kymmenen vakituisen näyttelijän sijaan meillä on nyt yhdeksän? Siinäpä toinen asia, jonka suhteen on noustava barrikadeille. Vuosien varrella teatterimme henkilökunta on supistunut vuosi vuodelta tulosvaatimusten vain kasvaessa - nyt olemme jo kipupisteen tuolla puolen, voimiemme rajoilla. Uuden johtajamme ensimmäinen tehtävä onkin panna kova kovaa vasten. Mikäli emme saa lisärahoitusta, mikäli meiltä halutaan koko ajan enemmän vähemmällä, käy kuin siinä mainoksessa jossa halutaan hyvää ja halpaa..molempia ei voi saada.
Tai sitten puoluetuet voisi laittaa Junko-hallin tilalle rakennettavan urheiluhallin tukemiseen. Siinäpä hanke, joka sietäisi saada puoluerajat ylittävää tukea!
Taidankin olla niin ovela, että teen aloitteen puoluetukien siirtämisestä suoraan Junko-hallin puoluejärjestökonsensustueksi...ha haa!
Jaahah, nukkumaanmenoaika.
Palaan asiaan jos toiseenkin.
Uskollisesti teidän,
KH
maanantai 21. tammikuuta 2013
Tästä se alkaa
- nimittäin nelivuotiskauteni (pitäisi kai itsevarmasti kirjoittaa: Ensimmäinen...) Kemin kaupunginvaltuustossa. Oikeastaan homma alkoi jo viime vuonna, kun olemme marraskuulta asti taittaneet varsin maltillisesti peistä lautakunta- ym. luottamustehtäväpaikoista.
Tein jonkinasteisen lupauksen kirjoittaa jatkossa blogia valtuustoasioista. Tämä saisi mielellään olla kaksisuuntainen kanava - minä kerron, mitä valtuustossa tapahtuu ja minulle voi tätä kautta(kin) kertoa, mitä muutakin siellä saisi tapahtua. Eli aloitteita, kommentteja, mitä vain. Eikä mikään asia ole liian pieni; Jungon luistelukentän pukukoppi on hankintana yhtä tärkeä kuin vaikkapa erikoissairaanhoidon kulujen leikkaus - sehän riippuu aivan keneltä kysyy, ja valtuutettuna edustan aivan ketä vain. Jos satun olemaan asiasta samaa mieltä, tietysti...
KÄYTÄN VIELÄ TÄMÄN TILAISUUDEN KIITTÄÄKSENI KAIKKIA MINUA ÄÄNESTÄNEITÄ. Luottamuksenosoituksenne hämmensi ja liikutti. Tehtäväkseni jää olla luottamuksen arvoinen - muistakaa nyt sitten käyttää minua hyväksenne, kun kerran saliin lykkäsitte!
Jo ennen ensimmäistä kokousta tuli tehtyä mielenkiintoisia havaintoja. Hallituksen ja lautakuntien paikkamäärien nostaminen kunnallisvaalituloksen jälkeen oli varsin läpinäkyvää tulosten manipulointia. Eihän siitä pääse yli eikä ympäri. Toki ensimmäisessä kokouksessamme Mikko Ekorre otti asian esille ja selitti johtosääntöä muutetun monesti ennenkin, äänestystulosta mahdollisimman hyvin vastaavaksi. Oikeastaan se olisi tässä tapauksessa parhaimmillaan toteutunut, jos hallitus - ja lautakuntapaikkoja olisi vähennetty kahdeksaan niiden lisäämisen sijaan. Mutta kukapa nyt siihen olisi suostunut?
Suurimmat määräävät ja muut tottelevat. Ei sillekään mitään mahda. Neuvotteluissa oli välillä semmoinen olo, että mietitäänkö valinnoissa Kemin parasta vai kunkin oman puolueen vallan maksimointia. (Ehkä se monen mielestä tosin on sama asia, siksi puolueita kai ylipäätään on...) Lautakuntapaikkojen ja kaupungin yhtiöiden hallituspaikkojen jaossa ei minusta toteudu maalaisjärjellinen demokratia, jossa äänestäjien valtuutus näkyisi yksi yhteen. Tällä tarkoitan esimerkiksi sitä, että lautakuntien muodostamisessa katsottaisiin kylmästi lautakuntien paikkamäärä ja kunkin valtuustoryhmän prosentuaalinen osuus koko kakusta. Näin ollen Vihreidenkin ainut lautakuntapaikka - koulutuslautakunnassa - ei olisi armolahja vaan vähimmäisosuus.
Yhtiöpaikkojen kanssa sama homma. Niitäkin on se viitisenkymmentä, enemmän kuin valtuustossa on valtuutettuja. (Tiedoksi tiedottomille - valtuutettuja on 43...) Pienet ryhmät ovat silti vaarassa jäädä nuolemaan näppejään. Toiveissa yhä on, että varsinkin yhtiöiden osalta, joissa asiantuntijuus on tärkeässä asemassa, pystyttäisiin ajattelemaan yli puoluerajojenkin.
Mainittakoon, että ymmärtääkseni mm. Rovaniemellä yhtiöt ja lautakunnat käsitellään kokonaiskakkuna ja demokratia toteutuu paremmin.
Pienistä ryhmistä puheen ollen - Vihreiden valtuustoryhmän kokoukset tulevat olemaan jatkossa(kin) varsin mielenkiintoisia, mikäli varajäsenet eivät niihin osallistu. Tuo ennen valtuuston kokousta tapahtuva tapaaminen muodostuu silloin monologiksi...
Sain tänään ensimmäiset kunnon kiksitkin, kun tajusin vasta asian tullessa valtuuston kokouksessa käsittelyvuoroon, etten ollut tehnyt valtuustoryhmän perustamisilmoitusta. Puheenjohtajan lukiessa muiden ryhmien ilmoituksia raapustin salamana sellaisen istumapaikkani vetolaatikosta löytämälleni paperille: Valtuustoryhmän nimi: Kemin Vihreät, puheenjohtaja: Kimmo Hirvenmäki.
Kiikutin sen viime hetkellä Päkkilän Matin (=uusi puheenjohtaja) käsiin ja niin minusta tuli valtuustoryhmä. Se on näitä valtuustohomman ihmeellisyyksiä. Saa puhua itsestään monikossa!
Niin - istumapaikkani. Minne Vihreä sijoittuu poliittisella kartalla? Jos Vasemmisto istuu äärivasemmalla ja Kokoomus ja Persut äärioikealla - mihin sijoittuu Vihreät? "Kokoomuksen puistojaosto?" Itse olen aina selkeästi ollut aatteiltani enemmän vasemmalla. Vasemmistoliittolaiset olisivat hyvin mielellään ottaneetkin minut istumaan vasemmalle - ja saman tien äärivasemmalle. Päädyin kuitenkin jäämään paikalle, jota oli minulle etukäteen ehdotettu, takariviin Persujen vasemmalle puolen.
Paikka on hyvä, koska
1) se on takarivissä, josta on kiva tarkkailla koko salia
2) siitä pääsee helposti puheenjohtajan pakeille, jos vaikka haluaa kiikuttaa aloitteita tms.
3) siitä on myös hyvä näköyhteys puheenjohtajaan, puheenvuoroja pyytäessä tms.
4) eipä haittaa sekään, että on lähellä mahdollista Persujen aiheuttamaan pörinää.
Vieressäni istuu PS:n Esko Särkelä, joka vaikuttaa oikein mukavalta kaverilta.
Ohoh, ensimmäinen bloggaukseni venyi näinkin pitkäksi. Menköön nyt sitten.
Jos tämän joku tulee lukeneeksi, niin kommentoida saa!
Nöyrästi teidän,
Kimmo H
Tein jonkinasteisen lupauksen kirjoittaa jatkossa blogia valtuustoasioista. Tämä saisi mielellään olla kaksisuuntainen kanava - minä kerron, mitä valtuustossa tapahtuu ja minulle voi tätä kautta(kin) kertoa, mitä muutakin siellä saisi tapahtua. Eli aloitteita, kommentteja, mitä vain. Eikä mikään asia ole liian pieni; Jungon luistelukentän pukukoppi on hankintana yhtä tärkeä kuin vaikkapa erikoissairaanhoidon kulujen leikkaus - sehän riippuu aivan keneltä kysyy, ja valtuutettuna edustan aivan ketä vain. Jos satun olemaan asiasta samaa mieltä, tietysti...
KÄYTÄN VIELÄ TÄMÄN TILAISUUDEN KIITTÄÄKSENI KAIKKIA MINUA ÄÄNESTÄNEITÄ. Luottamuksenosoituksenne hämmensi ja liikutti. Tehtäväkseni jää olla luottamuksen arvoinen - muistakaa nyt sitten käyttää minua hyväksenne, kun kerran saliin lykkäsitte!
Jo ennen ensimmäistä kokousta tuli tehtyä mielenkiintoisia havaintoja. Hallituksen ja lautakuntien paikkamäärien nostaminen kunnallisvaalituloksen jälkeen oli varsin läpinäkyvää tulosten manipulointia. Eihän siitä pääse yli eikä ympäri. Toki ensimmäisessä kokouksessamme Mikko Ekorre otti asian esille ja selitti johtosääntöä muutetun monesti ennenkin, äänestystulosta mahdollisimman hyvin vastaavaksi. Oikeastaan se olisi tässä tapauksessa parhaimmillaan toteutunut, jos hallitus - ja lautakuntapaikkoja olisi vähennetty kahdeksaan niiden lisäämisen sijaan. Mutta kukapa nyt siihen olisi suostunut?
Suurimmat määräävät ja muut tottelevat. Ei sillekään mitään mahda. Neuvotteluissa oli välillä semmoinen olo, että mietitäänkö valinnoissa Kemin parasta vai kunkin oman puolueen vallan maksimointia. (Ehkä se monen mielestä tosin on sama asia, siksi puolueita kai ylipäätään on...) Lautakuntapaikkojen ja kaupungin yhtiöiden hallituspaikkojen jaossa ei minusta toteudu maalaisjärjellinen demokratia, jossa äänestäjien valtuutus näkyisi yksi yhteen. Tällä tarkoitan esimerkiksi sitä, että lautakuntien muodostamisessa katsottaisiin kylmästi lautakuntien paikkamäärä ja kunkin valtuustoryhmän prosentuaalinen osuus koko kakusta. Näin ollen Vihreidenkin ainut lautakuntapaikka - koulutuslautakunnassa - ei olisi armolahja vaan vähimmäisosuus.
Yhtiöpaikkojen kanssa sama homma. Niitäkin on se viitisenkymmentä, enemmän kuin valtuustossa on valtuutettuja. (Tiedoksi tiedottomille - valtuutettuja on 43...) Pienet ryhmät ovat silti vaarassa jäädä nuolemaan näppejään. Toiveissa yhä on, että varsinkin yhtiöiden osalta, joissa asiantuntijuus on tärkeässä asemassa, pystyttäisiin ajattelemaan yli puoluerajojenkin.
Mainittakoon, että ymmärtääkseni mm. Rovaniemellä yhtiöt ja lautakunnat käsitellään kokonaiskakkuna ja demokratia toteutuu paremmin.
Pienistä ryhmistä puheen ollen - Vihreiden valtuustoryhmän kokoukset tulevat olemaan jatkossa(kin) varsin mielenkiintoisia, mikäli varajäsenet eivät niihin osallistu. Tuo ennen valtuuston kokousta tapahtuva tapaaminen muodostuu silloin monologiksi...
Sain tänään ensimmäiset kunnon kiksitkin, kun tajusin vasta asian tullessa valtuuston kokouksessa käsittelyvuoroon, etten ollut tehnyt valtuustoryhmän perustamisilmoitusta. Puheenjohtajan lukiessa muiden ryhmien ilmoituksia raapustin salamana sellaisen istumapaikkani vetolaatikosta löytämälleni paperille: Valtuustoryhmän nimi: Kemin Vihreät, puheenjohtaja: Kimmo Hirvenmäki.
Kiikutin sen viime hetkellä Päkkilän Matin (=uusi puheenjohtaja) käsiin ja niin minusta tuli valtuustoryhmä. Se on näitä valtuustohomman ihmeellisyyksiä. Saa puhua itsestään monikossa!
Niin - istumapaikkani. Minne Vihreä sijoittuu poliittisella kartalla? Jos Vasemmisto istuu äärivasemmalla ja Kokoomus ja Persut äärioikealla - mihin sijoittuu Vihreät? "Kokoomuksen puistojaosto?" Itse olen aina selkeästi ollut aatteiltani enemmän vasemmalla. Vasemmistoliittolaiset olisivat hyvin mielellään ottaneetkin minut istumaan vasemmalle - ja saman tien äärivasemmalle. Päädyin kuitenkin jäämään paikalle, jota oli minulle etukäteen ehdotettu, takariviin Persujen vasemmalle puolen.
Paikka on hyvä, koska
1) se on takarivissä, josta on kiva tarkkailla koko salia
2) siitä pääsee helposti puheenjohtajan pakeille, jos vaikka haluaa kiikuttaa aloitteita tms.
3) siitä on myös hyvä näköyhteys puheenjohtajaan, puheenvuoroja pyytäessä tms.
4) eipä haittaa sekään, että on lähellä mahdollista Persujen aiheuttamaan pörinää.
Vieressäni istuu PS:n Esko Särkelä, joka vaikuttaa oikein mukavalta kaverilta.
Ohoh, ensimmäinen bloggaukseni venyi näinkin pitkäksi. Menköön nyt sitten.
Jos tämän joku tulee lukeneeksi, niin kommentoida saa!
Nöyrästi teidän,
Kimmo H
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)